Kaskaat
| Kaskaat | |
|---|---|
 Graphocephala coccinea |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: |
Kaskaat Auchenorrhyncha Duméril, 1806 |
| Osalahkot ja yläheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Kaskaat (Auchenorrhyncha) ovat nivelkärsäisten (Hemiptera) lahkoon kuuluvia hyönteisiä. Maailmanlaajuisesti alalahkoon kuuluu runsaat 30 eri heimoa, joissa lajeja yhteensä noin 12 000. Suomestakin lajeja tunnetaan lähes 400.
Kaskaiden anatomiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaskaiden koko ja vartalon muoto vaihtelevat paljon. Eri lajien pituus on maailmanlaajuisesti 1–65 mm, mutta suomalaisten lajien vain 1–20 mm. Kaskaiden siipiväli voi olla suurimmillaan 180 mm, Suomessa noin 30 mm. Aikuisena kaskaat ovat tavallisesti koko ruumiiltaan kapeahkon muotoisia, mutta niiden pää on leveä ja luteiden tapaan liikkumaton. Myös niiden etuselkä on lyhyt ja leveä.
Kaskailla on melko suurikokoiset verkkosilmät ja yleensä kaksi pistesilmää. Laulukaskailla pistesilmiä on kuitenkin kolme. Kaskailla on lyhyet tuntosarvet ja pään alla on taaksepäin suuntautunut imukärsä. Takajalat ovat hyppyjalkoja, joiden nilkoissa on kolme jaoketta. Kaskaiden siivet voivat olla nahkamaiset tai melko kovat, ja levossa ne ovat kattomaisesti takaruumiin päällä. Monet kaskaslajit pitävät varsin voimakasta sirittävää ääntä. Siritys syntyy erityisen tymbaalielimen avulla, ja kaskaiden "lauluksi" kutsuttu ääntely on kullekin lajille ominainen.
Kaskaiden kehitys ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaskaan toukat muistuttavat aikuisia yksilöitä, ja lentämistä lukuun ottamatta ne pystyvät liikkumaan ja hyppimään lähes aikuisten tavoin. Toukilla on jo näkyvissä selvät siivenaiheet. Kaskaat ovat kasvinsyöjiä, ja ainakin Suomessa kaskastoukkien on havaittu olevan hyvin ravintokasvisidonnaisia, sillä havaintoaineiston mukaan vain noin 2,5 % lajien toukista on moniruokaisia. Varsin yleinen sylkikaskas viihtyy kuitenkin hyvin monella kasvilajilla. Sylkikaskaan sylkipallo suojaa toukkaa sekä kuivumiselta että vihollisilta.
Kaskaiden elinympäristöinä ovat niityt, pensaat ja puut; puissa toukat elävät kaarnan alla. Laulukaskaiden toukat elävät kuitenkin maan alla pensaan tai puun juurilla. Kaskaat imevät ravintonsa useimmiten kasvien siiviläputkista mutta eräät lajit myös lehden soluista, mikä aiheuttaa lehdissä värimuutoksia. Monien lajien erikoistuneisuus ja taipumus valita vain tietynlaisia elinympäristöjä korostaa lajien harvinaistumista ja häviämisen uhkaa maankäytön muuttuessa.
Kaskailla on vaillinainen muodonvaihdos. Munavaiheen jälkeen seuraa 5 (laulukaskailla 7) toukkavaihetta, jonka jälkeen kaskaat aikuistuvat. Joillakin kaskailla kasvaa kaksikin sukupolvea vuodessa, mutta laulukaskaiden kehitys aikuisiksi kestää tavallisesti 5–8 vuotta. Joidenkin laulukaskaslajien koko elinkaari kestää jopa 13 tai 17 vuotta, josta suurin osa toukkavaiheessa maan alla. Aikuiset kaskaat käyttävät edelleen kasvien ravintoa toukkien tavoin, mutta niiden elinaika aikuisena on yleensä lyhyt. Laulukaskaan toukka kaivautuu aikuistuessaan maan alta ulos vietettyään juuristossa useita vuosia. Se kiipeää sen jälkeen puuhun, jossa luo nahkansa ja muuttuu aikuiseksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Larry Huldén: Suomen hyönteislahkot. Luonnontieteellinen keskusmuseo.
- Guy Söderman:Taxonomy, distribution, biology and conservation status of Finnish Auchenorrhyncha The Finnish Environment 7 / 2007 [vanhentunut linkki]
- Lorus Milne & Margery Milne 1992. The Audubon Society Field Guide to North American Insects and Spiders. New York: Alfred A Knopf.