Košice

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kaschau)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Košice
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Košice

Koordinaatit: 48°43′0″N, 21°15′0″E

Valtio Slovakia
Alue (kraj) Košicen alue
Piiri Košice 1-4
Hallinto
 – Pormestari Jaroslav Polaček[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 237,63 km²
Korkeus 208 m
Väkiluku (2019) 238 593
 – Väestötiheys 963 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 040 00
Suuntanumero(t) +421-55









Košice (saks. Kaschau, unk. Kassa, lat. Cassovia, puol. Koszyce) on Slovakian toiseksi suurin kaupunki, ja siellä oli vuonna 2019 hieman vajaa 240 000 asukasta. Se sijaitsee maan itäisessä osassa Hornádjoen laaksossa Tatran kaakkoispuolella. Košice on Košicen alueen (kraj) pääkaupunki sekä itäisen Slovakian kulttuurinen ja teollinen keskus. Košice oli toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista 2013.[2]

Košicessa sijaitseva Pyhän Elisabetin katedraali on Slovakian suurin kirkko.
Mlynská ulica -katu on osa Košicen historiallista keskusta
Košicen keskustaa kesällä 2007

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košice sijaitsee Slovakian itäosassa lähellä kolmen valtion rajaa. Sieltä on Unkarin rajalle 20 kilometriä, Ukrainan rajalle 80 kilometriä ja Puolan rajalle 90 kilometriä. Kaupunki on rakennettu leveään Hornádjoen laaksoon, jonka länsipuolella kohoavat Slovakian malmivuoret ja itäpuolella Slanskévuoret. Kaupunki on noin 208 metriä merenpinnan yläpuolella.[3] Slovakian kaupungin pinta-ala on 237,63 neliökilometriä. Siitä maatalousmaata on 37,5 prosenttia.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košice mainitaan ensimmäisen kerran kaupunkina 1241 ja Unkarin kuninkaallisena kaupunkina 1290.lähde? Keskiajalla se on merkittävä markkinapaikka Puolan, Unkarin ja Venäjän välisen kauppatien varrella. Se oli myös tuolloisen Pohjois-Unkarin keskuspaikka, ja sen asema oli koko Unkarin valtakunnassa tärkeä: se sai markkinaoikeudet, tullivapauden ja kuninkaallisen vapaakaupungin statuksen 1347, jolloin se kohosi Budan jälkeen valtakunnan tärkeimmäksi kaupungiksi. 1369 se sai ensimmäisenä Unkarin kaupunkina oikeuden käyttää vaakunaa.

Uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen aikana kaupungilla oli tärkeä strateginen merkitys, ja sen omistajuudesta käytiin kiivasta kamppailua, kunnes 1600-luvun katolilaisuus palautettiin lopullisesti. Košicen porvarit olivat pitkään enimmäkseen saksalaisia, mutta unkarilaisten osuus kasvoi vähitellen. 1700-luvulla slovakit kuitenkin muodostivat jo enemmistön kaupungin väestöstä. Košice oli silti valistuksen kaudella ja kansallisen heräämisen aikana 1800-luvulla unkarilaisten toinen henkinen pääkaupunki. 1776 siellä aloitti toimintansa Academia Regia Cassoviensis, Budan yliopiston alaisuuteen kuuluva korkeakoulu.

Tšekkoslovakian perustamisen jälkeen 1918 se liitettiin Tšekkoslovakiaan. Koko eteläisen Slovakian mukana se liitettiin Unkariin vuoden 1938 Wienin päätöksellä sen jälkeen, kun Saksa oli miehittänyt sudeettialueet. Operaatio Barbarossan käynnistyttyä kesäkuussa 1941 Neuvostoliitto pyrki pitämään yllä rauhaa Unkarin kanssa, mutta 26. kesäkuuta tunnistamattomat lentokoneet pommittivat kaupunkia. Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy sai siitä syyn lähteä sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Lentokoneet saattoivat olla eksyneitä neuvostoliittolaisia, slovakkien lentämiä saksalaisia tai saksalaisten järjestämä provokaatio. Kaupunki palautettiin 1944 Slovakialle. Keväällä 1945 siellä toimi Tšekkoslovakian hallitus ja Slovakian kansallisneuvosto. 5. huhtikuuta 1945 Košicessa julistettiin uuden Tšekkoslovakian hallitusohjelma, ns. Košicen ohjelma.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Košicen alueellinen jako

Košice on samannimisen alueen hallinnollinen keskus, ja kaupunki on jaettu neljään piiriin. Kaupunki on piirien lisäksi jaettu edelleen 22 hallinnolliseen kaupunginosaan, joilla jokaisella on oma paikallishallintonsa. Košicen johdossa on pormestari ja kaupunginvaltuusto.[3]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Košicessa asui 238 593 henkeä. Asukkaista 75,8 prosenttia oli slovakkeja, 2,8 prosenttia unkarilaisia, 2,0 prosenttia romaneita ja 0,7 prosenttia tšekkejä.[5]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Košicen keskustasta kuusi kilometriä etelään. Lentoasemalta on suorat lennot Prahaan, Varsovaan, Wieniin, Lontoon Stanstediin ja Lutoniin sekä Liverpooliin.[6]

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen rautatieasema.

Košicen rautatieasema sijaitsee Košicen keskustassa Slovakia sähköistetyn päärataverkon varrella. Košicesta on Bratislavan ja muiden kotimaan yhteyksien lisäksi suorat junayhteydet muun muassa Budapestiin, Wieniin ja Prahaan.[7][8]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicessa on yliopisto (per. 1959) ja mm. Slovakian tiedeakatemian instituutti, tekniikan museo ja Itä-Slovakian museo. Kaupunki on Slovakian tärkeimpiä raskaan teollisuuden keskuksia, ja siellä on myös rakennus- ja elektroniikkateollisuutta. Kaupungissa sijaitsee Slovakian suurin kirkko, katolinen P. Elisabetin tuomiokirkko. Siellä on myös evankelis-luterilaisen kirkon piispanistuin sekä kaksi katolista piispanistuinta: bysanttilaiskatolinen piispanistuin ja vuodesta 1995 roomalaiskatolinen arkkipiispanistuin.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen maraton on Euroopan vanhin yhä järjestettävä maratonjuoksukilpailu.

12 555 -paikkainen Košická futbalová aréna

Jääkiekkoseura HC Košice on voittanut Slovakian mestaruuden yhdeksän kertaa ja on näin maan menestyinein seura yhdessä HC Slovan Bratislavan kanssa. Vuodesta 2018 maan jalkapallopääsarja Niké ligassa on pelannut fuusioseura FC Košice. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 2022 valmistuneella Košická futbalová arénalla, jolla pelataan myös jalkapallon alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuiden 2025 otteluita.

Košicessa järjestettiin vuoden 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, jota se isännöi yhdessä pääkaupunki Bratislavan kanssa. Kaupungit isännöivät aikaisemmin kisoja vuonna 2011.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen ystävyyskaupunkeja ovat[9]:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mayor of the City of Košice Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Tällaisia ovat Euroopan uudet kulttuuripääkaupungit (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat matkailu 24.1.2013
  3. ↑ a b Basic information about the city Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Basic information - Cartographic data Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Demographic Balance by Nationality and Sex - SR-Area-Reg-District DATACube. Statistical Office of the Slovak Republic. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Košice International Airport airports-worldwide.com. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Stanica Košice Košicen asema, stanicakosice.sk. Viitattu 25.9.2023. (slovakiksi)
  8. ↑ Mapa (ŽSR:n rataverkoston kartta liikkeessä olevine henkilöliikenteen junineen) Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Arkistoitu 27.3.2023. Viitattu 25.9.2023. (slovakiksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Partnership towns of the City of Košice Košicen kaupunki. Arkistoitu 17.8.2009. (slovakiksi)
  10. ↑ Sister cities of Budapest Budapestin kaupungin sivut. Arkistoitu 9.3.2005. (unkariksi)
  11. ↑ Bursa Metropolitan Municipality Web Site; Sister Cities. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Twinnings Niš City Hall.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Plovdiv Sister cities
  14. ↑ Plovdiv Twinning
  15. ↑ Serwis informacyjny UM Rzeszów - Informacja o wspólpracy Rzeszowa z miastami partnerskimi www.rzeszow.pl.
  16. ↑ Saint Petersburg in figures - International and Interregional Ties Saint Petersburg City Government. Arkistoitu 24.2.2009.
  17. ↑ Mobile's Sister Cities City of Mobile.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Košice&oldid=22915330”