Ragnar Ekelund
Karl Selim Ragnar Ekelund (18. joulukuuta 1892 Kangasniemi – 8. kesäkuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja taidemaalari.[1] Ranskan maisemien ohella Ekelundille tyypillisiä olivat talorivejä kuvaavat maalaukset eri kaupungeista, etenkin Porvoosta. Hän maalasi myös sisätiloja, joissa on usein asetelma, kuten kukkavaasi. Modernisteihin kuulunut Ekelund oli mukana perustamassa Prisma-taiteilijaryhmää vuonna 1956.[2]
Ekelundin isä Georg Alfred Ekelund toimi Kangasniemen ensimmäisenä apteekkarina. Perhe erottui ruotsinkielisenä muutoin lähes täysin suomenkielisessä kunnassa. Ragnar Ekelundilla oli vain yksi sisarus, veli Hilding Ekelund. Koulunsa nuoret Ragnar ja Hilding kävivät suurelta osin äidinkielensä takia Porvoossa, mistä he valmistuivat ylioppilaiksi vuonna 1911. Ragnar kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1911–1914, opettajinaan muun muassa sellaiset arvostetut taiteilijat kuin Hugo Simberg ja Väinö Blomstedt. Ragnar kuitenkin keskeytti opiskelunsa keväällä 1914 saamatta päästötodistusta. Hän päätti lähteä matkoille ja vietti pitkiä aikoja Tanskassa tutustuen muun muassa Edvard Munchin tuotantoon.
Palattuaan Suomeen Ekelund maalasi seuraavien vuosien aikana tuotteliaasti asuen aluksi Kangasniemellä. Tärkeimmät näyttelyt olivat kuitenkin luonnollisesti Helsingissä, minne Ekelund myöhemmin asettui pysyvästi. Vuonna 1918 Ekelund meni naimisiin taiteilija Inkeri Siegbergin kanssa. 1930-luvulla Ekelund oli jo vakiinnuttanut asemansa suomalaisten taidemaalareiden eturivissä. Hän teki säännöllisesti ulkomaanmatkoja muun muassa Ranskaan ja Viroon. Ekelund tutki tarkasti muiden taiteilijoiden töitä pyrkien samalla kehittämään omaa taidenäkemystään. Erityisesti hän keskittyi Cézannen tuotannon tutkimiseen, mutta hän arvosti myös monia suomalaistaiteilijoita, kuten Akseli Gallen-Kallelan nuoruudentöitä.
Vuonna 1937 Ragnar Ekelund avioitui Karin Allardtin kanssa, erottuaan sitä ennen ensimmäisestä vaimostaan. Vuonna 1956 Ekelund oli mukana perustamassa Prisma-taiteilijaryhmää yhdessä Yngve Bäckin, Gösta Diehlin, Torger Enckellin, Unto Pusan, Sigrid Schaumanin ja Sam Vannin kanssa. Ryhmä edusti sekä modernismia että voimakasta väri-ilmaisua, ja se järjesti monia yhteisnäyttelyitä.
Maalauksen ohella Ragnar Ekelund kirjoitti yhdeksän runokokoelmaa ruotsiksi. Hän toimi lisäksi kääntäjänä, kielentarkastajana ja taidekriitikkona Hufvudstadsbladetissa vuosina 1943–1950. Hän oli myös valtion kirjallisuuslautakunnan jäsen. Ekelund sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1951 ja Valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1958. Ekelund käänsi ruotsiksi muun muassa F. E. Sillanpään, Maria Jotunin, Toivo Pekkasen ja Mika Waltarin teoksia.
Ekelundin veli Hilding Ekelund opiskeli Helsingissä arkkitehdiksi, ja hänestä tuli arvostettu arkkitehtuurin professori.
Runokokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sånger i sol och skymning. Schildt 1914
- Gatans dikter. Schildt 1915
- Intermezzo. Söderström 1916
- Disticha. Schildt 1918
- Visioner. Schildt 1918
- Vägarna. Schildt 1919
- Tidiga år : 1914-1916. Schildt 1919
- Improvisationer. Schildt 1922
- Strofer i grått. Schildt 1926
- Ljust i mörkt. Schildt 1941
- Lyrik 1912-1926. Schildt 1942
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ragnar Ekelund. Biografiasampo. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Pauliina Laitinen: Ragnar Ekelund – Porvoon kuvaajan värit vahvistuivat Ranskassa. Taloustaito 9.12.2022. Viitattu 3.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ragnar Ekelund taiteilijamatrikkelissa
- Ragnar Ekelund Kansallisgallerian kokoelmissa
- Porvoon maankuntakirjailijat (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Jukka Joutsin artikkeli
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
