Karl Nordberg
Karl Ragnar Olof Nordberg (16. marraskuuta 1896 Kotka – 24. huhtikuuta 1918) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana, jossa tehtävässä hän kaatui lopulta Kämärän asemalla käydyssä taistelussa.[1][2]
Perhe ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordbergin vanhemmat olivat tullipäällysmies Karl Viktor Nordberg ja Olga Sofia Rödlin. Hän kävi kaksi luokkaa Kotkan ruotsalaista yhteiskoulua ja kuusi luokkaa Helsingin ruotsalaista reaalilyseota.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordberg liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 15. joulukuuta 1915. Hänet siirrettiin pataljoonan rintamalta paluun jälkeen pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917 alkaen, josta hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.[3] Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordberg astui Suomen armeijan palvelukseen vänrikiksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 22. maaliskuuta 1918 alkaen 4. komppaniasta muodostettuun konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Lempäälässä ja Vuohiniemellä. Tampereen valtauksen jälkeen hänet siirrettiin 10. huhtikuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi 1. komppaniaan ja osallistui sen mukana taisteluihin Kämärän asemalla, jossa hän kaatui taistelussa 24. huhtikuuta 1918. Hänet haudattiin Kotkan hautausmaalle.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|