Kaarlo Vähämäki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Karl Gustaf Wähämäki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten voimistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1912 joukkuevoimistelu,
vapaa järjestelmä

Karl Gustaf ”Kaarlo” Vähämäki tai Wähämäki (alk. Ronkainen[1], 30. toukokuuta 1892 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta1. tammikuuta 1984)[2] oli suomalainen diplomaatti, voimistelija ja olympiamitalisti.

Vähämäki voimisteli Suomen joukkueessa sen saavuttaessa joukkuevoimistelun vapaan järjestelmän olympiahopeaa Tukholmasta 1912. Suomessa hän edusti Ylioppilasvoimistelijoita.[2]

Vähämäki kävi Helsingin suomalaista reaalilyseota ja oli sitten W. Lars Krogius & Co:n palveluksessa toimien viimeksi prokuristina. Hän oli sitten johtajana Suomen Välitys-Keskus Oy:ssä ja John Nurminen Oy:ssä toimien myös kolmen vuoden ajan Latvian konsulina Helsingissä. [3]

Vähämäki nimitettiin 1924 Suomen Shanghain konsuliksi ja hänestä tuli ensimmäinen suomalainen diplomaatti Kiinassa. Vähämäestä tuli 1925 pääkonsuli ja samalla Suomen asiainhoitaja Kiinassa. Hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1931 saakka jolloin hän erosi virasta. Vähämäen tyttärellä Lilian Linnea Wähämäellä (s. 1920) oli kaksi lasta Avery ja Gary kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Avery Brundagen kanssa vaikka he eivät olleetkaan naimisissa. [4]

Vähämäki muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1946 ja sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden vuonna 1956. Hän toimi liikemiehenä San Franciscossa. Hän kuoli todennäköisesti 1980-luvun alkupuolella.[5] Suomessa Vähämäki julistettiin kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä 17.1.1984 ja kuolinpäiväksi määrättiin 1.1.1984.[6]

  1. Tikander, Vesa et al. (toim.): Sadan vuoden Olympiadi. Suomalaisen olympialiikkeen historia, s. 402. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5
  2. a b Kaarlo Vähämäki Olympedia. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
  3. Suomen kauppasuhteet Kiinan kanssa – Shanghain konsulin K. G. Wähämäen haastattelu, Kauppalehti, 1.3.1924 nro 52, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  4. Olympiamitalistista diplomaatti ja Suomen edustuston päällikkö Kiinassa, Suomen pääkonsulaatti, Shanghai 1.8.2012 (arkistoitu versio)
  5. Pusa, Ari: Lapsensa salannut olympiapomo kävi häämatkalla Suomessa vielä 85-vuotiaana Helsingin Sanomat. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024.
  6. Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 364. Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.