Karl Hägg
Karl Axel Hägg (16. tammikuuta 1888 Porvoo – 22. toukokuuta 1956) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat työmies Gustaf Hägg ja Amanda Gustafsson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Hilja Maria Meskasen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hägg kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti keskikoulukurssin Viipurin reaalikoulussa vuonna 1925. Hän suoritti liikuntakasvatuskurssin Jyväskylässä vuonna 1919 ja Divisioonantalousaliupseerikurssin vuonna 1938 sekä armeijan palotorjuntakurssin vuonna 1944.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hägg työskenteli merimiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 29. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hägg astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen laivamiehenä pataljoonan kotimaahan tykistöpatteria kuljettavaan höyrylaiva S/S Castoriin. Suomeen hän kumminkin rantautui laivasta vasta toukokuun alussa 1918 ja hänet komennettiin 4. toukokuuta 1918 alkaen 1. jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonaan 3. komppaniaan, mistä muodostettiin myöhemmin Kaartin Jääkäripataljoona.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hägg siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 koulutusaliupseeriksi Pioneerikoulutuspataljoonaan, josta hänet siirrettiin edelleen 18. kesäkuuta 1919 Pioneeripataljoona 2:een, mistä hänet siirrettiin 6. syyskuuta 1927 Erilliseen kenttälennätinkomppaniaan ja 15. syyskuuta 1928 alkaen Karjalan kaartin rykmenttiin toimitusjoukkueen vääpeliksi ja 1. toukokuuta 1934 alkaen Pioneeripataljoonaan aliupseerikoulun vääpeliksi. Omien töidensä ohella hän oli myös komennettuna Kouvolan ratarakennustyökomennuskunnan johtajana vuonna 1923 ja Helsingin tykistökoeampumaradan räjäytystöiden johtajana vuosina 1926–1927.[1][2]
Opetustoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hägg toimi koulutusaliupseerina Kadettikoulussa vuonna 1919 ja ratsuväen upseerien ja aliupseerien pioneerikursseilla vuonna 1919 ja Reserviupseerikoulun ja upseerien pioneerikursseilla vuonna 1921 sekä uudelleen Reserviupseerikoulussa vuosina 1922–1923.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hägg osallistui talvisotaan 25. Pioneerikomppanian vääpelinä ja varapäällikkönä ja osallistui viivytystaisteluihin Salmi–Pitkäranta-akselilla ja mottitaisteluihin Laatokan pohjoispuolella. Välirauhan aikana hän toimi talousupseerina Pioneerikoulutuskomppaniassa ja talouspäällikkönä Pioneeripataljoona 2:ssa ja myöhemmin komppanianpäällikkönä. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin 7. Siltakomppanian päälliköksi ja edelleen Pioneeripataljoona 25:n ase- ja viestiupseeriksi, kunnes hänet sijoitettiin Pioneerikoulutuskomppanian komendantin apulaiseksi, hevos- ja majoitusupseeriksi sekä palopäälliköksi. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi sotien jälkeen ja muutti Korialle ja ryhtyi liikemieheksi. Hänet haudattiin Porvooseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|