Hiilihappoanhydraasi
Hiilihappoanhydraasi on entsyymi, joka tyypillisesti nopeuttaa kemiallista reaktiota, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan hiilihapon kautta vety- ja bikarbonaatti-ioneja. Hiilihappoanhydraasit ovatkin tärkeitä elimistön happo-emästasapainon säätelyssä. Hiilihappoanhydraaseja esiintyy kaikissa eliöissä kuten esim. bakteerisoluissa, sienissä sekä kasvi- ja eläinsoluissa. Nisäkkäillä on raportoitu 13 entsymaattisesti aktiivista hiilihappoanhydraasia.[1] Niitä esiintyy käytännössä lähes kaikissa soluissa, joissa ne osallistuvat moniin tärkeisiin fysiologisiin mekanismeihin. Punasoluissa (CA I ja CA II) ja verisuonten endoteelisoluissa (CA IV) ne osallistuvat hiilidioksidin poistamiseen elimistöstä. Munuaisissa esiintyy useita isoentsyymejä ja ne nopeuttavat bikarbonaatin reabsorptiota proksimaalisissa kiemuratiehyissä ja hapon eritystä kokoojatiehyissä. Mahalaukun parietaalisoluissa CA II nopeuttaa mahahapon muodostumista. Osteoklasteissa CA II edistää luun resorptiota eli hajottamista. Syljessä esiintyvä CA VI suojelee hampaiden pintaa kariesta vastaan. Mitokondriaaliset isoentsyymit, CA VA ja CA VB, osallistuvat ureageneesin ja glukoneogeneesin säätelyyn.
Punasolujen entsyyminä hiilihappoanhydraasi nopeuttaa veressä tapahtuvaa hiilidioksidin muuttumista hiilihapon kautta protoniksi ja vetykarbonaatiksi. Hiilidioksidista n. 89 % kulkee verenkierrossa vetykarbonaatteina. Keuhkojen hiusverisuonissa vetykarbonaatti muuttuu takaisin hiilidioksidiksi hiilihapon kautta.lähde? Hiilihapotettujen juomien maun tunnistaminen perustuu karvasta aistivien solujen pinnalla oleviin CA IV-isoentsyymeihin, joiden vapauttamat protonit laukaisevat vasteen aistinsolun sisällä, jolloin syntyy hermoimpulsseja. Mekanismi lienee alun perin kehittynyt mätänemisen tunnistamista varten. Normaalien solujen lisäksi hiilihappoanhydraaseja tuotetaan runsaasti syöpäsoluissa. Viime aikoina tutkimustyössä on laajasti selvitetty hiilihappoanhydraasien merkitystä syövän yhteydessä. Eri hiilihappoanhydraaseista syöpäsoluissa esiintyy runsaasti etenkin CA IX ja XII -isoentsyymejä.[1]
| Isoentsyymit | Solunsisäinen paikantuminen | Esiintyminen | Aktiivisuus |
|---|---|---|---|
| CA I | solulima | punasolut, paksusuoli, endoteeli | kohtalainen |
| CA II | solulima | monet epiteelit, punasolut, osteoklastit, siittiöt, oligodendrosyytit | korkea |
| CA III | solulima | luurankolihas | matala |
| CA IV | solukalvo (GPI) | sappirakko, paksusuoli, lisäkives, munuainen, endoteeli | korkea |
| CA VA | mitokondrio | maksa | kohtalainen |
| CA VB | mitokondrio | lähes kaikki solut | korkea |
| CA VI | erittyvä | sylkirauhaset, maitorauhaset | kohtalainen |
| CA VII | solulima | maksa, neuronit | korkea |
| CA IX | solukalvo | mahalaukku, sappirakko, ohutsuoli | korkea |
| CA XII | solukalvo | paksusuoli, iho, munuainen | kohtalainen |
| CA XIII | solulima | monet epiteelit | kohtalainen |
| CA XIV | solukalvo | neuronit, hepatosyytit | kohtalainen |
| CA XV | solukalvo (GPI) | munuainen (ei esiinny ihmisellä) | kohtalainen |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiilihappoanhydraasi Wikimedia Commonsissa
