Karakat
(Ohjattu sivulta Karakäävät)
| Karakat | |
|---|---|
 Punakarakääpä (Steccherinum collabens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: |
Karakat Steccherinum Gray[1] |
| Katso myös | |
Karakat (Steccherinum) on Polyporales-lahkoon kuuluva sienisuku. Se sisältää sekä itiölavaltaan piikkisiä lajeja, joita voidaan kutsua orakkaiksi, että pillimäisiä lajeja, joita voidaan kutsua kääviksi. Joskus kääpämäiset lajit on luokiteltu omaan sukuunsa, karakäävät (Junghuhnia).[2] Mikroskooppisten piirteiden perusteella kääpä- ja orakasmaiset lajit ovat kuitenkin lähes identtisiä, eivätkä molekyylifylogeneettisetkään tutkimukset tue niiden jakamista kahteen ryhmään.[3] Karakat ovat valkolahottajia, ja ne elävät sekä havu- että lehtipuilla. Karakääpälajien itiöemät ovat tuoreina rustomaisia tai tanakoita ja kuivana ne muuttuvat puumaisen koviksi.[4]
Sukuun kuuluvia lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkokarakka (Steccherinum albidum)
- Steccherinum aridum
- Takkukarakka (Steccherinum bourdotii)
- Punakarakääpä (Steccherinum collabens)
- Kuitukarakääpä (Steccherinum fimbriatellum)
- Ripsikarakka (Steccherinum fimbriatum)
- Irtokarakääpä (Steccherinum lacerum)
- Taigakarakka (Steccherinum litschaueri)
- Risukarakääpä (Steccherinum nitidum)
- Orakarakka (Steccherinum ochraceum)
- Pikkuhampikka (Steccherinum oreophilum)
- Lakkikarakääpä (Steccherinum pseudozilingianum)
- Steccherinum queletii
- Steccherinum robustius
- Steccherinum subcrinale
- Iso-orakarakka (Steccherinum tenuispinum)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Steccherinum Gray gbif.org. Viitattu 25.11.2019.
- ↑ Valste, Juha (päätoim.): Suomen luontotieto. 1. A–Kar, s. 310–311. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29428-4
- ↑ Westphalen, M. C. et al.: A re-evaluation of Neotropical Junghuhnia s.lat. (Polyporales, Basidiomycota) based on morphological and multigene analyses. Persoonia - Molecular Phylogeny and Evolution of Fungi, 18.12.2018, 41. vsk, nro 1, s. 130–141. Naturalis Biodiversity Center. doi:10.3767/persoonia.2018.41.07 ISSN 1878-9080 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 357. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0