Globaalikasvatus

Globaalikasvatus on toimintaa, jonka tavoitteena on kasvattaa kansainväliseen ajattelutapaan. Eri näkökulmien, kulttuurien ja todellisuuksien ymmärtäminen kehittää halua toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Globaaliin vastuuseen kasvaminen on koko elämän kestävä prosessi, joka opettaa kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyä toimia maailmassa aktiivisena kansalaisena.

Globaalikasvatus pitää sisällään laajan kirjon erilaisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä. Sitä toteutetaan niin viralliseen, epäviralliseen kuin arkiseenkin oppimiseen perustuvassa kasvatustoiminnassa. Ihmisiä innostetaan globaaliin vastuuseen ja kansalaisaktiivisuuteen myös kampanjoimalla ja viestinnän keinoin.^lähde?

Globaalikasvatuksen teemoja ovat ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, kehityskasvatus ja kasvatus kestävään kehitykseen.^lähde?

Historia

Globaalikasvatuksen tarpeeseen havahduttiin toisen maailmansodan jälkeen. Tulevat sukupolvet haluttiin kasvattaa rakastamaan rauhaa ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Siirtomaiden itsenäistymiskehitys toimi sysäyksenä kansainväliselle solidaarisuusliikkeelle. Kansainvälisyyskasvatus otettiin Suomessakin osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Uudet teemat, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys, integroituivat osaksi globaalikasvatuksen kenttää.

Maahanmuuton lisääntyminen, New Yorkin terrori-iskut ja niitä seurannut sota terrorismia vastaan, ilmastonmuutos sekä muut globaalit ilmiöt ovat entisestään vahvistaneet globaalikasvatuksen tarvetta. Kansainvälistymisen ja kansainvälisyyskasvatuksen sijaan on alettu puhua kansallisvaltioiden rajojen ulkopuolella tapahtuvasta globalisaatiokehityksestä, globaalista vastuusta ja globaalikasvatuksesta.

Niin Suomessa kuin Euroopassa globaalikasvatuksen vahvoina airuina ovat toimineet kansalaisjärjestöt. Niiden aktiivisen kannustuksen ansiosta Euroopan unioni ja yhä useammat sen jäsenmaista ovat ottaneet globaalikasvatuksen poliittiseen agendaansa^lähde?. Eurooppalaisten järjestöjen yhteistyötä globaalikasvatuksessa koordinoi kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Concord. Globaalikasvatuksen vahvistamiseksi Euroopan maissa toimii myös valtiollisten toimijoiden välinen verkosto Global Education Network Europe GENE, jonka tekemiin vertaisarvioihin voi tutustua verkoston verkkosivulla.

Toiminta

Globaalikasvatusta toteuttavat monet tahot. Esimerkiksi koulut, kansalaisjärjestöt, kunnat, yritykset ja seurakunnat ovat kentällä aktiivisia toimijoita. Myös tiedotusvälineillä on tärkeä rooli julkisen mielipiteen muokkaajina.

Kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusverkostoa koordinoi Suomessa Kepa ry. Kasvaminen globaaliin vastuuseen on elämän kestävä prosessi, joten globaalikasvatuksen kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ihmiset.

Lähteet

• Globaalikasvatus.fi-sivusto
• Maastrichtin julistus

Aiheesta muualla

• Globaaliin vastuuseen kasvaminen – näkökulmia maailmanhahmottamisen pedagogiikkaan^{[vanhentunut linkki]}. UM 2010 (2008)
• Maailmaa muuttamaan – Globaalikasvatuksen työkirja järjestöille (Arkistoitu – Internet Archive). Kepa, 2010
• Global Education Guidelines. A Handbook for Educators to Understand and Implement Global Education. North-South Centre of the Council of Europe 2010 (2008)
• Globaalikasvatus.fi
• Maailmankoulu
• Global Education Network Europe GENE