Karl Rautio
Karl (Kalle) Rautio (20. marraskuuta 1889 – 15. joulukuuta 1963 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen Neuvosto-Karjalassa vaikuttanut säveltäjä, musiikinopettaja ja kapellimestari.
Pohjanmaalta kotoisin olleen Raution perhe muutti 1903 siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Karl Rautio työskenteli kaivosmiehenä ja harrasti myös musiikkia toimien kaivosmiesten puhallinorkesterin johtajana. Vuonna 1916 hän meni opiskelemaan musiikkia Kalifornian Berkeleyn yliopistoon ja valmistui sieltä 1920. Rautio muutti 1922 Neuvostoliittoon ja asettui asumaan Neuvosto-Karjalaan. Rautio toimi Petroskoin pedagogisen teknikumin musiikin opettajana ja perusti Karjalan ensimmäisen sekakuoron ja kaksi orkesteria.
Rautio oli mukana perustamassa vuonna 1931 Karjalan autonomisen neuvostotasavallan radion sinfoniaorkesteria ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina vuoteen 1935 saakka. Vuonna 1945 Raution säveltämä ja Armas Äikiän sanoittama Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni valittiin 1940 perustetun tasavallan kansallislauluksi. Laulusta luovuttiin 1956 kun Karjalais-suomalainen SNT sulautettiin Venäjän SNT:hen ja siitä tuli itsehallinnollinen Venäjän alue.
Petroskoissa toimiva musiikkioppilaitos on nimetty Raution mukaan. Myös Raution pojat Roine, Heino ja Erik Rautio olivat muusikkoja[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Petroskoin sinfoniaorkesterin kohtalon yö 1938 – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa Yle 31.12.2020, viitattu 13.1.2024