Kielikämmekkä
| Kielikämmekkä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Silmälläpidettävä |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Kämmekkäkasvit Orchidaceae |
| Suku: | Liuskakämmekät Dactylorhiza |
| Laji: | fuchsii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kielikämmekkä[2] eli kalkkimaariankämmekkä[3] (Dactylorhiza fuchsii, myös D. maculata subsp. fuchsii) on maariankämmekkää eli täpläkämmekkää (D. maculata) muistuttava kämmekkälaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalkkimaariankämmekkä kasvaa 20–50 senttimetriä korkeaksi. Varsi on täyteinen ja monilehtinen. Juurimukulat ovat syvään liuskaisia. Alemmat varsilehdet ovat vastapuikeita, pyöreäkärkisiä ja litteitä. Väriltään ne ovat päältä harmahtavanvihreitä ja punatäpläisiä, alta siniharmaita. Varren ylimmät lehdet poikkeavat selkeästi alemmista. Ne ovat pieniä, kapeita ja suippoja. Ylin lehti ei ulotu kukinnon tasalle saakka. Kukinto on tiheä kartiomainen tähkä. Kukkien tukilehdet ovat tavallisesti kukkia lyhyempiä ja sahalaitaisia. Sinipunertavakirjailuiset kukat ovat pääasiassa punaisia, mutta niiden väri voi olla vaaleampi vaihdellen vaaleanpunaisesta lähes valkoiseen. Kukat ovat kannuksellisia. Kukan huuli on syvään kolmiliuskainen, liuskat ovat lähes samanlevyisiä. Keskiliuska on kapean kolmiomainen ja sivuliuskoja pidempi. Suomessa kalkkimaariankämmekkä kukkii kesä-heinäkuussa.[4]
Kalkkimaariankämmekkä muistuttaa läheisesti maariankämmekkää. Tärkeimmät lajien väliset erot ovat lehdissä ja kukissa. Maariankämmekällä alimmat lehdet ovat tylppiä, kun kalkkimaariankämmekällä ne ovat pyöreäkärkisiä. Kukinto on maariankämmekällä suippo, kun taas kalkkimaariankämmekällä se on selkeästi kolmiomainen ja voimakkaamman punainen. Suurin eroavuus on kuitenkin kukan huulen muoto; kalkkimaariankämmekän kaikki kolme huulen liuskaa ovat toistensa kokoisia, kun taas maariankämmekällä sivuilla olevat liuskat ovat useimmiten selvästi keskiliuskaa leveämpiä. Lajien erottamista toisistaan vaikeuttaa kuitenkin se, että muiden liuskakämmeköiden tapaan molempien lajien koko ja väri vaihtelevat paljon.[4] Kalkkimaariankämmekkä luokitellaankin toisinaan maariankämmekän alalajiksi.[5]
Liuskakämmeköille tyypillisesti myös kalkkimaariankämmekkä risteytyy helposti muiden liuskakämmeköiden kanssa. Esimerkiksi Ahvenanmaalta tunnetaan risteymä kaitakämmekän (D. traunsteineri) kanssa.[6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalkkimaariankämmekkää tavattaneen suurimmassa osassa Eurooppaa, kuten maariankämmekkääkin. Esimerkiksi Englannissa laji on maariankämmekkää yleisempi. Fennoskandiassa kalkkimaariankämmekkää kasvaa paikoitellen koko Norjassa sekä Ruotsin, Tanskan ja Suomen kalkkialueilla.[5][7] Suomessa sitä kasvaa pääasiassa Ahvenanmaalla, jossa se on paikoin yleinen, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Muualta maasta lajista on vain yksittäisiä havaintoja.[8][6]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalkkimaariankämmekkä kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten letoilla, lähteiköissä, lehdoissa, rinnemetsissä sekä ravinteisilla, kuivillakin niityillä. Se viihtyy kalkkipitoisen maaperän alueilla ja onkin kalkinsuosija.[4]
Pölyttäjinä kalkkimaariankämmekällä käyvät ainakin mesipistiäiset. Kasvi huijaa tuoksullaan pölyttäjiä luokseen, sillä kukissa ei ole mettä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Maarianhamina 2008.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rankou, H.: Dactylorhiza fuchsii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kielikämmekkä – Dactylorhiza fuchsii Laji.fi. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Dactylorhiza maculata subsp. fuchsii Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 500, 502–503.
- ↑ a b Jungfru Marie nycklar (Dactylorhiza maculata (L.) Soó) Den virtuella floran. Viitattu 8.7.2010. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ålands flora 2008, s. 342–343.
- ↑ a b Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 103–104.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2021: Kalkkimaariankämmekän (Dactylorhiza fuchsii) levinneisyys Suomessa Kasviatlas 2020. Viitattu 14.1.2024. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kalkkimaariankämmekän (Dactylorhiza fuchsii) levinneisyys Suomessa Viitattu 7.5.2021.
- Kielikämmekkä (Dactylorhiza fuchsii) Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 6.5.2021.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Dactylorhiza fuchsii – kielikämmekkä