Kadrina
| Kadrinan kunta (Kadrina vald) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
 Kadrina sijaitsee Pohjois-Virossa. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Länsi-Virumaa |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 353,92[1] km² |
| Väkiluku (1.1.2018) | 4 958[1] |
| – Väestötiheys | 14 as./km² |
Kadrina (saks. St. Katharinen) on kunta ja pienkauppala Länsi-Virumaan maakunnassa, Virossa. Kunnassa on noin 5 000 asukasta.
Kunnan pohjoisosan poikki ja Viitnan kylän pohjoispuolitse kulkee valtatie 1 Tallinnasta Narvaan ja edelleen Pietariin.
Kylät ja kauppalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadrinan kunta koostuu 39 kylästä sekä Huljan ja Kadrinan pienkauppaloista (alevik)[2]. Kunnan keskuksessa, Kadrinan pienkauppalassa on asukkaita noin 2 600, Huljassa noin 600, Kihleveressä noin 200, Vohnjassa noin 200, ja Viitnan kylässä noin 100 asukasta.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Kadrinan kunnassa oli 4 902 asukasta, joista 4 617 (94,2 %) oli virolaisia, 183 (3,7 %) venäläisiä ja 99 (2,0 %) muita kansallisuuksia.[3]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahemaan kansallispuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadrinan kunta rajoittuu pohjoisessa Lahemaan kansallispuistoon. Puiston opastuskeskus sijaitsee Viitnassa.
Kadrinan kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäinen puinen kirkko oli rakennettu ilmeisesti 1200-luvulla, ja se oli pyhitetty Pyhälle Katriinalle, jonka nimestä kunnan nimikin tulee.
Kivikirkon rakentaminen aloitettiin 1400-luvulla. Kirkon rakentamisessa on huomioitu puolustautumistarpeet paksuine muureineen, korkealla olevine kapeine ikkunoineen ja holvin päälle tehdyn piilopaikan kera. Kirkon länsitorni valmistui vasta 1684, ja nykyinen 46 metriä korkea torni 1960-luvun alussa.
Viitnan kestikievari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron kuuluisimpiin tienvarsikrouveihin ja kestikievareihin kuuluva pitkä ja komea hirsirakennus valmistui vuonna 1802. Kievarissa on kahvila ja ravintola, ja se on restauroitu vuonna 1978. Kievari tuhoutui tuhopoltossa lähes täysin vuonna 1989, ja nykyinen kopio alkuperäisestä on valmistunut vuonna 1993. Kestikievari sijaitsee valtatie 1:n varrella.
Kuuluisia kadrinalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald oli kotoisin Kadrinan Jõeperen kylästä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 10.6.2018. (viroksi)
- ↑ Asustusüksuste nimistu (Luettelo Viron kunnista, kaupungeista, kauppaloista, pienkauppaloista ja kylistä vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen) riigiteataja.ee. 30.1.2018. Viitattu 10.6.2018. (viroksi)
- ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kadrina Wikimedia Commonsissa
- Vohnjan metsän luolaihmiset, Suomen Kuvalehti, 28.11.1936, nro 48, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kaupungit (linn, haldusüksus) (1) |  | |
|---|---|---|
| Kunnat (vald) (7) | ||
| Epäitsenäiset kaupungit (linn, asustusüksus) (3) | ||
| Pienkauppalat (alevik) (22) | ||
| Entiset kaupungit ja kunnat (13) | ||
