Kaarlo Koskimies (poliitikko)
| Kaarlo Koskimies | |
|---|---|
 Kaarlo Koskimies vuonna 1922. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kaarle Yrjö (Kaarlo) Koskimies |
| Syntynyt | 8. toukokuuta 1881 Helsinki |
| Kuollut | 25. kesäkuuta 1951 (70 vuotta) Helsinki |
Kaarle Yrjö (Kaarlo) Koskimies (vuoteen 1906 Forsman; 8. toukokuuta 1881 Helsinki – 25. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kanslianeuvos, joka toimi Uuden Suomen päätoimittajana ja Helsingin yliopiston hallintomiehenä.[1] Koskimies oli myös kokoomuspuolueen poliitikko.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsmanin vanhemmat olivat kansakoulujen tarkastaja Karl Waldemar Forsman ja Fanny Beata Tujulin. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan reaalilyseosta 1898. Koskimies toimi Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan kuraattorina 1908–1916 ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana 1911. Koskimies oli eteläpohjalaisten vuonna 1912 valmistuneen Ostrobotnia-osakuntatalon rakennustoimikunnan puheenjohtajana ja talon valmistuttua hän oli talon isännöitsijänä 1911–1947.
Koskimies oli Helsingin yliopiston toinen kons. amanuenssi 1915–1918, reistraattori 1919–1921, kanslerin ja sijaiskanslerin sihteeri 1920–1923 sekä yliopistonsihteeri 1935–1949. Koskimies toimi Helsingin suomalainen kirjakauppa Oy:n toimitusjohtajana 1915–1917, Uusi Päivä -lehden päätoimittajana 1917–1918 ja hän oli myös Aktiivisen keskuskomitean jäsen 1917.
Koskimies oli Uuden Suomen päätoimittajana 1922–1932. Hänen aikanaan lehden levikki kasvoi lähelle Helsingin Sanomien levikkiä, mutta Koskimies joutui eroamaan paikaltaan poliittisten linjaerimielisyyksien vuoksi 1930-luvun alussa. 1920- ja 1930-luvulla hän oli myös Suomen sanomalehtimiesten liiton puheenjohtajana 1922–1928, Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1926–1928 sekä kokoomuksen puoluevaltuuskunnan jäsenenä 1919–1920, 1924–1932 ja 1936–1938. Koskimies sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1940.
Kaarlo Koskimies oli naimisissa vuodesta 1947 filosofian maisteri Irma Fanny Ulrika Poijärven (ent. Boijer) kanssa.
Vuonna 1903 Forsman johti niin sanottuja decemvirejä eli kymmenen vanhasuomalaisen ylioppilaan ryhmää, jotka julkaisemassaan julistuksessa Asevelvollisuus-ijässä oleville tovereille ilmoittivat vastustavansa kutsuntalakkoja. Hän joutui tämän seurauksena voimakkaan parjauksen kohteeksi ylioppilaskunnassa.[2] Forsman oli myös vuonna 1904 perustetun Raataja-lehden tosiasiallinen päätoimittaja.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 236–237. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X
- ↑ Klinge, Matti (toim.): Helsingin yliopisto 1640–1990: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917, s. 838. Otava, Helsinki 1989.
- ↑ Klinge (toim.) 1989, s. 849.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vesikansa, Jyrki: Koskimies, Kaarlo (1881–1951). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
