Juutuanjoki
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Juutuanjoki | |
|---|---|
 Juutuanjoki maaliskuussa Inarin kirkonkylän kohdalla. Taustalla Otsamotunturi. |
|
| Alkulähde | Solojärvi |
| Laskupaikka | Inarijärvi |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 10 km |
Juutuanjoki tai Juutuajoki (tunnetaan myös nimellä Joenjoki) on toinen kahdesta Inarijärveen lounaasta laskevasta merkittävästä Lapin joesta. Toinen on 40 kilometriä etelämpänä Inarin kuntakeskuksen Ivalon halki virtaava Ivalojoki.
Juutuajoki alkaa Solojärvestä, on noin 12 km pitkä ja laskee Inarijärveen keskellä Inarin kirkonkylää.[1]
Juutuanjoki on ollut kautta aikain tärkeä Inarijärven tienoiden asukkaille. Jokisuulta, Vuopajan rannoilta, on löydetty merkkejä asutuksesta 8 000–9 000 vuoden takaa. Nykyisin löytöpaikalla sijaitsee Siida, jossa toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus.
Juutuanjoki on aina toiminut läheisen asutuksen ruoka-aittana. Yhä edelleen se tunnetaan yhtenä Euroopan parhaista, ellei parhaana, taimenjokena. Vielä 1900-luvulla saaduista kalasaaliista kerrotaan niin huimia tarinoita, että niiden perään voi liittää toteamuksen: Uskokoon ken tahtoo, totta se kuitenkin on. Viimeksimilloin? kuluneiden vuosikymmenten aikana joen taimensaaliit ovat pudonneet yksittäisiin onnenkantamoisiin. Yhtenä syyllisenä tähän pidetään Inarijärven ylitroolausta 1980–1990-luvuilla.
Vesiväylänä Juutuanjoki on lyhyt, vain noin 10 kilometrin pituinen. Vetensä se saa Lemmenjoen tuomina laajoilta samannimisiltä erämaa-alueilta, hieman ylempää Muotkatuntureilta Vaskojoen kuljettamina sekä pohjoisemmalta tunturiylängöltä Kaamasjoen Muddusjärven kautta tuomina. Kaikkien kolmen joen vedet yhtyvät Paatarissa, laskevat Solojärven kautta ja purkautuvat vuolaana ja monikoskisena Juutuanjokena Inarijärveen.
Kalastuskohteena Juutuajoki ympäristöineen on nykyisin tarkoin säädelty ja valvottu. Lupia myönnetään vain tiettynä aikana vuodesta ja rajoitettu määrä vuorokaudessa.[1][2]
Aivan viime vuosina myös matkailuyritykset ovat alkaneet harjoittaa koskenlaskutoimintaa joen aika ajoin rajustikin virtaavissa koskissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juutuanjoki, Alakoski 1527 Eräluvat. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Juutua ja Ivalojoki - isomustaimenia ja kullan kimallusta Fishing Finland. Viitattu 24.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teuvo Niva, Erno Salonen, Sari Raineva, Ari Savikko, Markku Vaajala ja Heli Jutila 2016: Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Luke