Justo Arosemena
| Justo Arosemena | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1817 Panama |
| Kuollut | 1896 |
| Ammatti | poliitikko ja lainoppinut |
Justo Arosemena (1817 – 1896) oli uransa aikana Kolumbiaan kuuluneessa Panamassa syntynyt poliitikko. Hänet tunnettiin etenkin panamalaisena autonomistina, joka ajoi Kolumbiaan Yhdysvaltojen mallin mukaista liittovaltiota ja Panaman kansallisvaltion kehitystä osana laajempaa kokonaisuutta. Kolumbian liberaaleihin kuulunut Arosemena jäi politiikasta konservatiivien noustessa valtaan vuonna 1885 ja hän harjoitti loppuelämänsä lakia. Arosemenaa on kuvailtu yhtenä Panaman 1800-luvun merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Justo Arosemena syntyi Panaman kaupungissa vuonna 1817 yläluokkaiseen perheeseen.[1] 16-vuotiaana hän suoritti humanististen tieteiden tutkinnon Colegio San Bartolomé La Mercedissä ja vuonna 1837 oikeustieteiden tohtorin tutkinnon Magdalenan yliopistossa Kolumbiassa.[2]
Arosemena palasi tuolloin Kolumbiaan kuuluneeseen Panamaan vuonna 1839. Hän alkoi kirjoittaa mielipiteitänsä isänsä omistamaan sanomalehteen Los Amigos del País. Mielipidekirjoituksissaan hän kritisoi Kolumbian keskushallinnon politiikkaa, joka hänen mielestään oli johtanut Panaman takapajuiseen ja alikehittyneeseen asemaan.[1] Hänestä tuli Kolumbian liberaalipuolueen radikaalin siiven Golgothan jäsen.[2] Arosemena kannatti vapaa-kauppaa ja esimerkiksi Panaman kannaksen läpäisevän kulkureitin rakentamista. Hän ajoi myös ajatusta Yhdysvaltojen kaltaisesta liittovaltiosta Kolumbiassa.[1] Hänestä tuli oman aikansa keskeinen panamalainen autonomisti, joka halusi rakentaa kansallisvaltiota rikkomatta espanjalaisen Amerikan yhtenäisyyttä[3] ja varoittaen mahdollisesta ulkovaltojen vaikutusvallan kasvusta. Vaikka Arosemena sinänsä ihaili Yhdysvaltoja, hän vastusti sen sekaantumista alueen maiden asioihin etenkin Meksikon–Yhdysvaltain sodan (1846–1848) jälkeen.[2]
Arosemena teki poliittisen uransa Kolumbian parlamentissa. Hän oli senaattori, maan ulkoministeri vuosina 1848–1849, kongressin puhemies vuonna 1852 ja Panaman osavaltion ensimmäinen presidentti vuonna 1855.[2] Vuonna 1863 hän oli maan vuoden 1863 liberaalin perustuslain laatineen kokouksen puheenjohtaja. Vuosien 1863 ja 1885 välillä Arosemena kannatti ajatusta Panaman itsenäisyydestä.[1] Kolumbian liberaalien valta päättyi vuoteen 1885, kun valtaan nousi Rafael Núñezin konservatiivihallitus. Vuoden 1886 konservaiivinen uusi perustuslaki lakkautti Panaman ja muiden alueiden itsehallinnon.[3] Arosemena jäi konservatiivien voiton jälkeen poliittisesta elämästä harjoittaen sen sijaan lakia. Hän toimi Panaman rautatien lakineuvojana aina kuolemaansa saakka vuonna 1896. Häntä on kuvailtu yhtenä 1800-luvun Panaman merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista.[1]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Examen sobre la franca comunicacíon entre los dos oceános por elistmo de Panamá (1846)
- Estudios constitucionales (1852)
- El Estado Federal de Panamá (1855)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Thomas M. Leonard: Historical dictionary of Panama, s. 38. Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-0-8108-7835-8 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Jay Kinsbruner (toim.): Encyclopedia of Latin American History and Culture : Volume 1 A–B, s. 324. (2. painos) Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31441-9 (englanniksi)
- ↑ a b Valtonen, Pekka: Latinalaisen Amerikan historia, s. 372. (2. painos) Gaudeamus, 2001. ISBN 978-952-495-510-2
