Venhojuorut
| Venhojuorut[1] | |
|---|---|
 Purppurajuorun (Tradescantia pallida) kukka. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Commelinales |
| Heimo: | Soljokasvit Commelinaceae |
| Suku: |
Venhojuorut Tradescantia L. |
| Katso myös | |
Venhojuorut eli juorut eli kolmiokukat (Tradescantia) kasvavat luonnonvaraisina Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Sukuun kuuluu muutamia kymmeniä lajeja. Amerikassa juorut ovat suosittuja puutarhakasveja. Sieltä niitä on tuotu Eurooppaan jo 1600-luvulla.
Suomessa kasvatetaan huonekasveina useita juorulajeja, pääasiassa nopean kasvunsa ja kauniisti rönsyävien runsaslehtisten versojensa takia. Kasvit todellakin leviävät kuin juoru – versot voivat kasvaa jopa muutaman metrin mittaisiksi. Useimpien juorujen kukat ovat kolmiterälehtisiä, mistä kasvit ovat saaneet kolmiokukka-nimensä. Pienikokoiset kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia.[2]
Juoruista on jalostettu niin paljon erilaisia muunnoksia, että juorujen lajirajoista ja keskinäisistä sukulaisuussuhteista vallitsee jonkin verran epäselvyyttä. Perinteisin huonekasvi Suomessa on arkijuoru (T. albiflora). Arkijuorun lehdet ovat kokonaan vihreät ja kukat valkoiset. Koristeellisten kirjavien lehtien vuoksi kasvatetaan muun muassa juorukkia (T. zebrina)[3], joka tunnetaan myös tieteellisellä nimellä Zebrina pendula, ja brasilianjuorua (T. fluminensis). Myös arkijuorusta on jalostettu monia kirjavalehtisiä lajikkeita.
Värikkäimpiä juoruja ovat herrasjuoru (T. cerinthoides) ja purppurajuoru (T. pallida), joiden lehdet muuttuvat punaisiksi kun kasvit saavat riittävästi valoa. Herrasjuorun lehdet ovat yläpuolelta vihreät tai vihreän ja vaalean kirjavat,[4] purppurajuorun molemmilta puolin sinertävän punaiset. Purppurajuorun lehdet ovat paksut ja mehevät. Huonekasveina kasvatetaan myös sukkulajuorua (T. navicularis) ja viherjuorua (T. crassula).
Juorulajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- herrasjuoru (Tradescantia cerinthoides, syn. T. blossfeldiana)
- viherjuoru (Tradescantia crassula)
- rionjuoru eli rionvenhojuoru eli brasilianjuoru (Tradescantia fluminensis)
- vahajuoru (Tradescantia ohiensis)
- lännenvenhojuoru (Tradescantia occidentalis)
- purppurajuoru (Tradescantia pallida)
- nukkajuoru (Tradescantia sillamontana)
- taskujuoru (myös purppuralehti, pampaskukka) (Tradescantia spathacea)
- kirjojuoru eli kirjovenhojuoru eli juorukki (Tradescantia zebrina)[3][5]
Sukuun on aiemmin sijoitettu:
- sukkulaliisanjuoru eli sukkulajuoru (Callisia navicularis, syn. Tradescantia navicularis)
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juorut kuuluvat kaikkein helppohoitoisimpiin huonekasveihin. Ne sopeutuvat hyvin monenlaisiin oloihin; kosteaan ja kuivaan huoneilmaan, paljoon ja vähään valoon ja kaikkiin asuinhuoneissa tavallisiin lämpötiloihin.
Juorut viihtyvät amppelissa ikkunalla, mutta selviytyvät niukassakin valossa. Värikäslehtisten lajien ja lajikkeiden lehdet muuttuvat vähässä valossa vihreiksi, värinsä säilyttääkseen ne tarvitsevat runsasta valoa.[6]
Kesäisin juorut tarvitsevat runsaasti kastelua ja hyötyvät suihkuttamisesta. Lannoitusta tarvitaan kasvukaudella viikoittain. Talvella kastelua vähennetään ja lannoituksen voi lopettaa kokonaan.
Useimpien juorujen versot ovat hauraita ja katkeavat helposti kasvia käsiteltäessä. Koska ikääntyessään juorujen versot jäävät lehdettömiksi, juoruja ei useinkaan kannata vaihtaa keväisin uuteen multaan. Sen sijaan istutetaan uusia kasveja pistokkaista. Jos vanhan kasvin halua uudistaa, sen versot voi leikata aivan lyhyiksi.
Lisääminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juorun lisääminen onnistuu mihin vuodenaikaan tahansa, helpoiten kuitenkin keväällä ja kesällä. Versojen latvoista katkotut pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai istuttaa suoraan kosteaan multaan, muutama pistokas ruukkuunsa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 35.)
- ↑ Puutarha.net[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Meidän Talo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Venhojuorut – Tradescantia Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Pirilän Kukkatalo [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Juorut (Tradescantia)
- ITIS: Tradescantia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Tradescantia (englanniksi)
- Flora of China: Tradescantia (englanniksi)