Juna

Juna ylittää rautatiesiltaa Saltan provinssissa, Argentiinassa.

Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä matkustajia että tavaraa.

Tekniikkaa

Junia liikuttaa joko erillinen veturi tai vaihtoehtoisesti moottorivaunu, jossa vetokoneisto on sulautettu vaunuun. Nykyisin veturit tuottavat voimansa pääasiallisesti sähköllä tai dieselmoottorilla, mutta aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi. Nykyäänkin höyryvetureita on yhä käytössä joissakin maissa, muun muassa Intiassa ja Brasiliassa. Kaasuturbiinikäyttöiset veturit ovat jääneet kokeiluluontoisiksi.

Junien käyttötarkoitukset

Matkustajajuna

Pääartikkeli: Matkustajajuna

Suomen lähijunaliikenteessä on käytössä nykyaikaisia matalalattiaisia ja ilmastoituja moottorivaunuja vanhojen vaunujen ohella. Kuvassa P-linjalla oleva Sm4-yksikkö Helsingin asemalla.

Matkustajajunat kulkevat yleensä kerran tai kahdesti vuodessa julkaistavien aikataulujen mukaan.

Matkustajajunassa saattaa olla jopa 16–20 matkustajavaunua, jotka ovat yleensä neliakselisia ja joihin mahtuu keskimäärin satakunta matkustajaa kuhunkin. Yöllä kulkevissa junissa osa vaunuista on yleensä makuuvaunuja. Matkustajajunien kulkunopeudet vaihtelevat, mutta Suomessa Intercity-junien suurin sallittu nopeus on 200 km/h ja Pendolino-junien (Sm3 ja Allegro Sm6) jopa 220 km/h ajettavan rataosan mukaan. Nämä nopeudet ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Vielä nopeampia ovat eurooppalaiset ja japanilaiset suurnopeusjunat, joiden huippunopeudet vaihtelevat varta vasten rakennetuilla erikoisradoilla 240–330 km/h. Ensimmäiset liikenteessä olevat ja suunnitellut maglev- eli leijujunat käyttävät nopeutta 400–500 km/h. Shanghaissa on maglev-rata, jonka huippunopeus on 580 km/h.

Nopeutensa, kulkemansa matkan pituuden ja pysähdyspaikkojen lukumäärän perusteella matkustajajunat jaetaan yleensä eri tyyppeihin:

• Suurnopeusjuna
• InterCity (Eurooppa)
• Pikajuna
• Yöjuna
• Taajamajuna
• Paikallisjuna

Yleisestä käytöstä poistettuja henkilöjunia käytetään joko suljetuilla rautatieliikennerataosilla tai rajoitetusti yleisillä rautatieliikennerataosilla museojunaliikenteeseen, jossa on veturin lisäksi muutamia matkustajavaunuja.

Tavarajuna

Kolmen dieselveturin vetämä tavarajuna Oulun alueella.

Pääartikkeli: Tavarajuna

Tavarajunat kootaan tavaraliikenneasiakkaiden tuotteilla ja tavaroilla kuormatuista tavaravaunuista, ja Suomessa tavarajunat kulkevat aikataulun mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sen sijaan on tapana päättää junan kulkuunpanosta vasta silloin, kun kuljetettavaa on riittävästi. Tavarajunien koko vaihtelee noin 1 000 tonnista noin 5 000 tonniin ja Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa jopa 12 000–18 000 tonniin. Suomessa tavarajunien käyttämä nopeus (suurin sallittu nopeus) on yleensä 70–100 km/h, suurimman viranomaistaholta hyväksytyn nopeuden ollessa 120 km/h.

Matkustaja- ja tavarajunan yhdistelmä

Autopikajuna on Suomessa yksi esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä. Autot lastataan sitä varten erikseen suunniteltuihin autonkuljetusvaunuihin. Auton kuljettaja – ja matkustajat – matkustavat saman junan kyydissä. Suomessa autopikajunat ovat yöjunia, joten niissä on myös makuuvaunuja päivävaunujen lisäksi.

Sotilaskuljetukset on Suomessa toinen esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä, olkoonkin, että tällöin matkustajat yleensä kuljetetaan tavaravaunutyyppisissä, niin sanotuissa härkävaunuissa, joissa on vaunun molemmissa päissä makuulaverit, ja keskellä kamiina. Näin kyseessä on itse asiassa tavarajuna, joka kuljettaa myös matkustajia.

Sekä Suomessa että muissa maissa on aikaisemmin ollut liikenteessä myös sekajunia, joissa on kuljetettu matkustajia sekä kappale- ja kiitotavaraa. Sekajunat ovat yleensä liikennöineet sivuradoilla. Suomessa tämä junatyyppi oli liikenteessä 1960-luvulle asti.

Nopeusennätyksiä

• Sähkömoottorijuna: 574,8 km/h, Ranska, 2007
• Maglev- eli levitoiva juna: 603 km/h, Japani, 2015
• Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
• Veturi 357 km/h, Siemensin valmistama ÖBB:n sarjan 1216 sähköveturi, Saksa, 2006
• Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
• Dieselveturi 271 km/h, TEP-80, Venäjä, 1992 (valmistajan ilmoittama)
• Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
• Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Newag 14 WE

Junien valmistajia

Nykyiset

• Alstom, Ranska
• CAF, Espanja
• CRRC, Kiina
• Electro-Motive Diesel, Yhdysvallat
• Hitachi, Japani
  • Hitachi Rail Italy, Italia
• Newag, Puola
• PESA, Puola
• Siemens Mobility, Saksa
• Stadler, Sveitsi
• Škoda Transportation, Tšekki
  • Škoda Transtech, Suomi
• Talgo, Espanja

Entiset

• Adtranz, Saksa
• Bombardier Transportation, Saksa

Turvallisuus

Pääartikkeli: Raideliikenneonnettomuus

Junalla matkustaminen on erittäin turvallista ja autolla ajaminen on noin 30 kertaa vaarallisempaa. Ainoastaan lentokone on turvallisempi junaan verrattuna, kun suhteutetaan kuolleiden ihmisten määrä ajettuja kilometrejä kohti. Kaikkien aikojen tuhoisin junaonnettomuus on Telwattan junaturma, jossa kuoli yli 1 700 ihmistä.

Katso myös

• Duoraitiovaunu
• Kaupunkiraideliikenne
• Metro
• Panssarijuna
• Pikaraitiotie
• Raideleveys
• Raitiovaunu
• Rautateiden historia
• Rautatien opastimet

Aiheesta muualla

• Ylen Elävä arkisto – Junat

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail Operail