Chilenviinipalmu
| Chilenviinipalmu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Arecales |
| Heimo: | Palmukasvit Arecaceae |
| Tribus: | Cocoseae |
| Suku: |
Viinipalmut Jubaea Kunth |
| Laji: | chilensis |
| luokitusjärjestelmä: | APG III |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
Chilenviinipalmu (Jubaea chilensis) on Jubaea-sukuun kuuluva palmukasvilaji. Se on kotoisin Etelä-Amerikan lounaisosista ja on endeeminen pienellä alueella Keski-Chilessä 29°55'S ja 35°22'S leveyspiirien välisellä alueella Kordillieerien läntiseltä puolelta rannikolta. Se on ainoa endeeminen palmu Chilessä.[1]
Pitkään oletettiin, että Pääsiäissaarelta sukupuuttoon kuollut palmulaji Paschalococos disperta (syn. Jubaea disperta) kuului viinipalmujen sukuun; kuitenkin vuonna 2008 John Dransfield asetti sen kiistanalaisena omaan sukuunsa Paschalococos.
Kasvuympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia esiintyy suojaisten syvennyksien mikroilmastoissa rannikkoalueilla. Lajin tyypillinen kasvupaikka on hiekkainen, hyvin vettä läpäisevä maaperä, nahkealehtisessä metsässä ja/tai pensaikkoisessa ympäristössä. Kasvualue ulottuu merenpinnasta 1 400 metrin korkeuteen.[1]
Maailman suurin sisällä kasvanut yksilö oli Kew Gardensin chilenviinipalmu, jonka henkilökunta joutui kaatamaan, koska se kasvoi kasvihuoneen kattoon. Yli 2 600:sta tunnetusta palmulajista, chilenviinipalmu on toiseksi massiivisin, ja sen ohittaa vain etiopianpalmyrapalmu.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtiä käytetään korien punomiseen ja hedelmät ovat syötäviä. Palmun mahlaa voidaan käyttää palmuviinin ja palmusiirapin valmistukseen. Toisin kuin muut palmut, joista mahlaa voidaan valuttaa, täytyy chilenviinipalmu kaataa mahlan saamiseksi.[2]
Suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on osittain suojeltu Chilessä. Viimeisen 300 vuoden aikana lajin populaatio on supistunut noin 50 % ihmisväestön ja laidunmaiden kasvamisen seurauksena. Nykyään lajille suurimman uhan luovat ilmastonmuutos, kasvanut metsäpaloriski, elinalueen pirstaloituminen, kaupungistuminen, haitalliset vieraslajit ja siementen käyttö ihmisravinnoksi. Laji on nykyään erittäin uhanalainen. Maailmanlaajuisesti lajia on jäljellä arviolta noin 120 000 yksilöä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Charles Darwin tutki lajia käydessään Chilessä vuonna 1832 HMS Beaglen toisella matkalla.
Darwin totesi palmusta:[2]
»These palms are, for their family, ugly trees. Their trunk is very large, and of a curious form, being thicker in the middle than at the base or top.»
»Nämä palmut ovat heimonsa mittapuulla rumia puita. Niiden runko on erittäin suuri ja erikoisen mallinen ollessaan paksumpi keskeltä kuin tyvestä tai latvasta.»
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Chaparro, C.B.: Jubaea chilensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Chilean wine palm Royal Botanic Gardens Kew. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 13.7.2022. (englanniksi)
