K. N. Rauhala
Kalle Nikodemus (K. N.) Rauhala (sukunimi vuoteen 1906 Fredman (1. kesäkuuta 1887 Jämsä – 22. maaliskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja osuustoimintamies. Hän käytti myös nimimerkkejä Ilmari Kankari, Johannes Karma, Nikodemus ja Kaarlo Raula.
Seppä Kaarle Fredmanin ja Frederika Karamäen perheeseen Juokslahden Nuorlahden Perälän torpassa syntynyt Rauhala jäi orvoksi ollessaan kouluiässä. Lähistöllä asunut Rintalan pariskunta otti hänet kasvattilapsekseen. Rauhala kävi kansakoulun Juokslahdella ja pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1915 ja suorittaen sitten sekä kotimaisen että kansainvälisen osuustoimintakurssin. Jo ylioppilasaikanaa Rauhala otti osaa kansan sivistyspyrkimuksiin. Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä hän toimi 1916–1917, Tasavaltalaisen keskusjärjestön sihteerinä 1918–1919, edistyspuolueen kirjallisena sihteerinä vuodesta 1921 ja samaan aikaan osuusliike Elannon valistusasioiden hoitajana.
Rauhala oli toimittajana Helsingin Sanomissa sekä päätoimittajana Ylioppilaslehdessä ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Hän oli 15 vuotta Elanto-lehden päätoimittajana ja samaan aikaan myös eduskunnan pankkivaltuuskunnan sihteerinä. Rauhala kirjoitti käsikirjoituksen elokuvaan Herra Elanto (1930) yhdessä Erkki Karun kanssa.
Rauhalan vuonna 1931 kirjailijanimellä Johannes Karma julkaisema Lembitu-näytelmä kuului vuonna 1933 Viron molempien päänäyttämöiden, Tallinnan Estonia-teatterin ja Tarton Vanemuine-teatterin ohjelmistoon.[1]
Rauhalan puoliso vuodesta 1914 oli Hilda Isännäinen.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isättömän äiti : kaksinäytöksinen näytelmä. Kirja, Helsinki 1912 (nimimerkillä Kaarlo Raula)
- Nuottamiehiä : 2-näytöksinen näytelmä. Kirja, Helsinki 1917 (nimimerkillä Kaarlo Raula)
- Maalaissivistyksen kohottamisesta. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1918
- Ulko- ja sisäpoliittisia kuvia. Karjalan kirjallisuuden ystävät, Viipuri 1918
- Totuutta tavoittamassa : vuoropuhelua politiikasta. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1919 (nimimerkillä Nikodemus)
- Verotuskysymys : selostusta ja arvostelua. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1919
- Bolshevismi ja olot Venäjällä. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
- Suojelustullit vaiko vapaakauppa : uuden tullitariffin ja eritoten maataloustullien arvostelua. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
- Kolmen vuoden taipaleelta : eri puolueiden poliittinen tili hallitusmuotokysymyksen, rauhankysymyksen, armahduksen, oppivelvollisuusasiain ja rahasääntöoikeustaistelun valossa. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1921 (nimimerkillä Ilmari Kankari)
- Maailman loppu : romaani ankarasta elämästä avaruudessa. WSOY 1921 (nimimerkillä Johannes Karma)
- Englannin talouselämä Napoleonin sotien aikana ja jälkeen. Omakustanne, Helsinki 1922
- Jokamiehen valtio-oppi. WSOY 1924
- Maailman suurinta tuhlausta. WSOY 1924
- Osuuskauppaopin perusteet. WSOY 1924
- Viittavälin vaihtuessa : piirteitä Suomen osuuskauppaliikkeestä yleensä ja Elannosta erikseen. Elanto, Helsinki 1925
- Uusi avaruusasuntomme : kansantajuinen esitys Einsteinin suhteellisuusopista. Otava 1925
- Isänmaan kirja, osa 1: Maa ja kansa. WSOY 1926
- Isänmaan kirja, osa 2: Talous. WSOY 1926
- Piirteitä Helsingin historiasta 1550-1812, Helsingin kaupungin historiallisen museon julkaisuja 1. Helsinki 1926
- Osuuskauppojen vaikutus hintoihin Suomessa. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1927
- Isänmaan kirja, osa 3: Yhteiskunta. WSOY 1927
- Isänmaankirja, osa 4: Sivistys. WSOY 1928
- Elanto 25 vuotta 1905-1930. Elanto, Helsinki 1930
- Kansakoulun raittiusoppi. Maalaiskuntien liitto, Helsinki 1930
- Hyvä tuli mummun kantapäästä : 2-näytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1931 (nimimerkillä Nikodemus)
- Lembitu : viisi näytöstä : (7 kuvaelmaa). WSOY 1931 (nimimerkillä Johannes Karma)[1]
- Nykyajan kolmikymmenvuotinen sota. WSOY 1931
- Isättömän äiti : kolminäytöksinen näytelmä. WSOY 1933 (nimimerkillä Johannes Karma)
- Pieni yhteiskuntaoppi : kansakoulun jatko-opetuksen oppikirja. WSOY 1933
- Tutkijan sana : (mitä kansantalouden tutkijat ovat sanoneet osuustoiminnasta) Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1933
- Naamioitu peto. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1934 (nimimerkillä Mies, joka pelkäsi velkaa)
- Politiikan voimamiehiä. WSOY 1934 (nimimerkillä Johannes Karma)
- Tarvitaanko osuuskauppoja? Elanto, Helsinki 1935
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Museo24.fi: Jämsäläisiä kirjailijoita - K. N. Rauhala
- Kotimaiset fantasia- ja scifi-kirjailijat 1887-2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 612.
- K.N.Rauhalan teosten luettelo Fennicassa[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pekka Linnainen: Suomalaisnäytelmä Lembitu juhlisti Viron 15-vuotista itsenäisyyttä Estonian ja Vanemuinen lavalla Estofennia. 14.3.2023. Viitattu 14.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia K. N. Rauhalan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- K. N. Rauhala : "Maailman mahtavin näyttely". Kirje ja kuvia Wembleyn näyttelystä, Suomen Kuvalehti, 06.09.1924, nro 36, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- K. N. Rauhala : Suomalaisten kansojen muinaisen murhenäytelmän tanterilla. Kirje Virosta, Helsingin Sanomat, 08.08.1929, nro 211, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- K. N. Rauhala : Piirteitä Saarenmaalta. Kirje Virosta, Helsingin Sanomat, 09.08.1929, nro 212, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- K. N. Rauhala : Naapurin ja sukulaisen olosta ja elosta. Hiukan politiikkaa ja muita tuumiskeluja. Tere joudu! Kirje Virosta, Helsingin Sanomat, 16.08.1929, nro 219, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
