Johann Glauber
Johann Rudolph Glauber (1604–1668) oli saksalainen kemisti, joka tunnetaan etenkin rikkihapon (H2SO4) tuotantomenetelmien kehittämisestä. Glauber valmisti rikkihappoa polttamalla rikkiä (S) ja kaliumnitraattia (KNO3) vesihöyryä sisältävässä astiassa. Hän totesi myös, että tällä tavoin saatu rikkihappo oli samaa ainetta, jota ennestään oli saatu kuumentamalla vihreää vihtrilliä eli ferrosulfaattia. Glauber keksi myös keinon, jolla rikkihaposta saadaan valmistettua typpihappoa (HNO3).[1]
Glauber oli myös ensimmäinen tunnettu suolahapon valmistaja. Glauberin onnistui tässä käsittelemällä ruokasuolaa eli natriumkloridia rikkihapolla.[2]
Glauber elätti itsensä valmistamalla erilaisia kemiallisia yhdisteitä, ja nykyisin glaubersuolan nimellä tunnetulle natriumsulfaatille (Na2SO4·10H2O) nimen sal mirabile, koska hän uskoi sillä olevan ihmeellisiä lääketieteellisiä ominaisuuksia.[1] Hänen kehittämänsä valmistusohjeet noin 30 yhdisteelle julkaistiin hänen elinaikanaan sekä alkukielellä saksaksi että englanninkielisinä käännöksiä. Glauberia kiinnosti yhdisteiden hyödyntäminen lääke-, värjäys- ja lannoiteteollisuudessa, ja kuuluisimmassa teoksessaan Dess Teutschlands Wohlfarth hän vaatii Saksan luonnonvarojen hyödyntämistä isänmaan vaurauden kehittämiseksi.[3]
Glauber kehitti myös uudenlaisia uuneja, joiden avulla voitiin saavuttaa entistä korkeampia lämpötiloja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hudson, John: Suurin tiede – kemian historia, s. 69. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5
- ↑ William Foster: Kemian tarina, s. 100-101. WSOY, 1934.
- ↑ Encyclopedia Britannica 1911
