Johan Wikström
Johan Anton Runar Wikström (12. kesäkuuta 1896 Porvoo – 2. joulukuuta 1970) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja sai tulikasteensa Misse-joella Saksan itärintamalla. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisessa Armeijassa. Talvi- ja jatkosodan aikana hän toimi Puolustusministeriön Topografiosastolla toimistoupseerina.[1][2]
Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikströmin vanhemmat olivat sahanhoitaja Erik Anton Wikström ja Anna Maria Forsten. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Aili Sofia Sivenin kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikström kävi neljä luokkaa Porvoon ruotsalaista lyseota.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikström työskenteli konttoristina Helsingissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 24. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Hän suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikström saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä ja Säiniöllä sekä Viipurissa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikström määrättiin sisällissodan jälkeen koulutusaliupseeriksi Suomen valkoisen kaartin 9. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 Pioneerikoulutuspataljoonan 3. komppaniaan ja lokakuussa 1919 Pioneeripataljoona l:n 2. komppaniaan. Hän toimi 15. tammikuuta - 15. huhtikuuta 1919 välisen ajan opetusupseerina Viipurin suojeluskuntapiirin harjoituskoulussa.[1][2]
Armeijasta Wikström erosi 17. maaliskuuta 1920 ja siirtyi Suojeluskuntajärjestön palvelukseen 19. huhtikuuta 1920 ja hänet sijoitettiin harjoituspäälliköksi Kymintehtaan suojeluskuntaan ja oli tehtävässä 1. helmikuuta 1922 saakka. Myöhemmin hän työskenteli konttoristina ja työnjohtajana eri puutavara- ja rakennusliikkeissä sekä liikemiehenä. Puolustusministeriön palvelukseen hän siirtyi 1. marraskuuta 1938 ja hänet sijoitettiin ylimääräiseksi piirtäjäksi topograafikuntaan, missä hän toimi myöhemmin toimistoupseerina vuoteen 1945 saakka, jolloin erosi vakinaisesta palveluksesta.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikström osallistui talvi- ja jatkosotaan toimistoupseerina Puolustusministerön Topografiostolla. Hänet haudattiin Helsinkiin. [2]
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.