Yogyakarta
Yogyakartan erityisalue Daerah Istimewa Yogyakarta |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Indonesia |
Hallinto | |
– Pääkaupunki | Yogyakarta |
– Sulttaani | Hamengkubuwono X (1998–) |
Pinta-ala | 3 133 km² |
Väkiluku (2010) | 3 457 491 |
– väestötiheys | 1 100 as./km² |
Kielet |
Indonesia Jaava |
Kansat |
Jaavalaiset (97%) Sundalaiset (0,6%) Malaijit (0,3%) Kiinalaiset (0,3%)[1] |
Yogyakartan erityisalue (indonesiaksi Daerah Istimewa Yogyakarta) on Indonesian provinssi Jaavan saaren etelärannikolla. Provinssi koostuu Yogyakartan kaupungista, ja neljästä hallintoalueesta (kabupaten). Provinssin asukasluku on 3,5 miljoonaa (vuonna 2010) ja pinta-ala 3 133 neliökilometriä.[2] Yogyakarta on ainut Indonesian provinssi, joka on virallisesti sulttaanin hallitsema.[3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yogyakarta sijaitsee Intian valtameren rannalla, Jaavan etelärannikon keskiosassa. Sillä on maarajaa ainoastaan Keski-Jaavan provinssin kanssa.[2]
Merapi-tulivuori sijaitsee Yogyakartasta pohjoiseen. Se on yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista.[5] Se on purkautunut säännöllisin väliajoin, tiettävästi 1500-luvulta lähtien. Viimeksi se on purkautunut vuonna 2010.[3][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yogyakarta oli 1500-1700 luvuilla osaa Jaavasta hallinneen Mataramin sulttaanikunnan keskuspaikka. Mataram jakautui vuonna 1755 kahtia Yogyakartan ja Surakartan sulttaanikuntiin.[7][3][8] 1700- ja 1800-luvuilla Yogyakartan sulttaanikunta joutui Hollannin siirtomaavallan vaikutusvallan alle osana Alankomaiden Itä-Intiaa.[9][10]
Kun Japani hyökkäsi Alankomaiden Itä-Intiaan Toisessa maailmansodassa ja japanilaisten vetäydyttyä vuonna 1945 Yogyakartan sulttaani Hamengkubuwono IX lupasi tukevansa Indonesian presidenttiä Sukarnoa Indonesian valtion perustamisessa ja että Yogyakartan sulttaanikunta tulisi olemaan osa Indonesiaa. Palkinnoksi Yogyakartalle luvattiin erityisasema, ja Yogyakarta säilyi kuningaskuntana Indonesian tasavallan sisässä. Myös Surakarta säilyi kuningaskuntana, mutta anti-kuningasmielisen kansannousun jälkeen se menetti erityisasemansa ja se sulautui Keski-Jaavan provinssiin vuonna 1946, jolloin Yogyakarta jäi Indonesian ainoaksi kuningaskunnaksi.[3][4][11] Yogyakarta oli vuosina 1945–1949 maan väliaikainen pääkaupunki, kun hollantilaiset miehittivät Jakartan Indonesian vallankumouksen aikana.[10][3]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yogyakarta tunnetaan klassisen jaavalaisen taiteen ja kulttuurin keskuksena. Se on myös Indonesian korkeamman koulutuksen keskus. Indonesian suurin yliopisto Universitas Gadjah Mada sijaitsee kaupungissa. Kaupungin keskuksena on Kraton, sulttaanin palatsi.[8][3][4][12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f The city of Yogyakarta teman2015.com. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Yogyakarta jajangjogjatour.com. Arkistoitu 22.11.2016. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Merapi Volcano indonesia-tourism.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Merapi volcano volcanodiscovery.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Yogyakarta indonesia-tourism.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Kulttuuri Helsingissä kulttuuri.hel.fi. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Sanderson Beck: Indonesia and the Dutch 1800-1950 san.beck.org. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Yogyakarta tourist attractions yogyatours.com. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Yogyakarta's sultans Carrying on 6.9.2012. economist.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ University Gadjah Mada (UGM), Indonesia tridivautama.com.my. Arkistoitu 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ The Palace / Keraton Yogyakarta indonesia-tourism.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yogyakarta Wikimedia Commonsissa