Jessie M. King

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Jessie M. Taylor)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Jessie M. King
Jessie Marion Taylor
Henkilötiedot
Koko nimi Jessie Marion King
Syntynyt ja [1][2]
Glasgow [3]
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta
Taiteilija
Aktiivisena 1899–1945
Taidesuuntaus jugend, symbolismi
Palkinnot

kultamitali Torinon kansainvälisessä koristetaiteen näyttelyssä 1902

Jessie Marion King (avioiduttuaan 1908 sukunimeltään Taylor; 20. maaliskuuta 1875 Bearsden – 3. elokuuta 1949 Kirkcudbright[4]) oli skotlantilainen jugendtyyliä ja symbolismia edustanut kuvataiteilija. Hänet tunnetaan erityisesti lastenkirjojen kuvittajana.[5]

1907 Jessie M. Kingin Charles D. Edwardsille tekemä työ vuodelta 1907.

Glasgow’n taidekoulussa syntyi 1870-luvulla jugendtyyliä edustanut kuvataideryhmä Glasgow School. Ryhmän kukoistuskausi jatkui 1910-luvulle saakka. Siihen kuuluvia pienryhmiä kutsuttiin nimillä the Four (eli the Spook School), the Glasgow Girls ja the Glasgow Boys. Ryhmän tyyli sai nimen the Glasgow Style. Jessie M. King kuului Glasgow Girls -ryhmän keskeisimpiin jäseniin. Muita ryhmäläisiä olivat esimerkiksi Margaret ja Frances MacDonald.

Kirjojen kuvittaminen hallitsivat Kingin varhaisia työvuosia, mutta varttuneempana hän jakoi kykynsä monille alueille – julisteisiin, kirjoihin, kirjankansiin, koruihin, keramiikkaan, taustakankaisiin, seinämaalauksiin, sisustussuunnitteluun ja pukuihin. Työn sisältö laajeni kirjoista muihin tuotteisin, kun vuonna 1899 eräs Berliinin tavaratalonjohtaja tilasi häneltä ”uuden skotlantilaisen tyylin” mukaisia esineitä. [5]

King avioitui vuonna 1908 opettajansa Ernest Archibald Taylorin kanssa ja he muuttivat Pariisiin vuonna 1910.

Vuonna 1902 hänen työnsä kirjasuunnittelijana tunnustettiin kultamitalilla Torinon kansainvälisessä koristetaiteen näyttelyssä kirjasta L'Evangile de l'Enfance.[5]

Kirjankuvitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arnold, The Light of Asia, 1898.
  • Mitchell, A. Gordon, kääntäjä, Jeptha, kustantaja Alex Gardner, Paisley, 1902.
  • Evans, Sebastian, The High History of the Holy Graal, London, J.M. Dent, New York, E. P. Dutton, 1903.
  • Fitzgerald, Edward, Rubáiyát of Omar Khayyám, London, George Routledge, New York, E. P. Dutton, 1903.
  • Speilmann, Mrs. M. H., Littledom Castle and other Tales, Routledge, 1903.
  • Morris, William, The Defence of Guenevere and Other Poems, London and New York, John Lane, 1904.
  • Milton, John, Comus. A Masque, London, George Routledge, 1906.
  • Poems of Spenser, Jack, Edinburgh, noin 1906.
  • Budding Life, 1906.
  • Mary Shelley, Poems of Shelley, 1907.
  • Keats, John, Isabella or The Pot of Basil, Edinburgh and London, T. H. Foulis, ilman julkaisuvuotta (noin 1907).
  • Mantegazza, P., The Legend of Flowers, 1908.
  • Dwellings of An Old World Town, 1909.
  • The Grey City of the North, Edinburgh and London, T. N. Foulis, 1910.
  • The City of the West, 1911.
  • Ancambeau, E., The Book of Bridges, 1911.
  • Ancambeau, E., Ponts de Paris, 1912.
  • Hogg, James, Songs of the Ettrick Shepherd, 1912.
  • Wilde, Oscar, A House of Pomegranates, London, Methuen, 1915.
  • The Little White Town of Never-Weary, London, George Harrap, ilman julkaisuvuotta (1917)
  • Good King Wenceslas, 1919.
  • Kipling, Rudyard, L'Habitation Forcée, Paris, Rene Kieffer, 1921.
  • How Cinderella was able to go to the ball, London, G. T. Foulis, ilman julkaisuvuotta (noin 1924)
  • Mummy’s Bedtime Storybook, London, Cecil Palmer, ilman julkaisuvuotta (1929).
  • Whose London, ei julkaisutietoja (noin 1930).
  • All the Year Round, Collins, c. 1931.
  • Corder, Arthur, Our Lady’s Garland, De La More Press, 1934.
  • Kirkcudbright, 1934.
  • Drummond, Florence, The Fringes of Paradise, London, Frederick Muller, 1935.
  • Steele, I., The Enchanted Capital of Scotland, 1945.
  • McCardel, J., The Parish of New Kilpatrick, 1949.
  • Shelley, Selected Poems, Caxton, ilman julkaisuvuotta
  • Whose Land? The Mortals’ Country, London, Traffic Advertising Agent, ilman julkaisuvuotta

[5]

  1. (en) CLARAView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. A Historical Dictionary of British Women, Routledge, , 2. painos (ISBN 978-1-85743-228-2)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. https://hedendaagsesieraden.nl/2022/08/09/jessie-marion-king/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. King (married name Taylor), Jessie Marion. Oxford Dictionary of National Biography. (Käyttäjätunnuksella). Viitattu 30.4.2020.)
  5. a b c d Jessie Marion King. Women Children's Book Illustrators. Denise Ortakales. Web Archive 2007. Viitattu 30.4.2020.