Jérémy Chardy
| Jérémy Chardy | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. helmikuuta 1987 |
| Kansalaisuus |
 Ranska |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 188 cm |
| Paino | 75 kg |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaisena | 2005– |
| Palkintorahat | 10 857 975 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 25. (28.1.2013) |
| Turnausvoittoja | 1 |
| Voitot/tappiot | 298–307 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | puolivälierät (2013) |
| Ranskan avoimet | 4. kierros (2008, 2015) |
| Wimbledon | 4. kierros (2014) |
| Yhdysvaltain avoimet | 4. kierros (2015) |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | 24 () |
| Voitot/tappiot | 176–188 |
| Aiheesta muualla | |
| ITF | |
| ATP | |
Jérémy Chardy (s. 12. helmikuuta 1987 Pau) on ranskalainen tennispelaaja. Chardy on voittanut yhden ATP-turnauksen kaksinpelissä ja kaksi turnausta nelinpelissä. Vuonna 2005 hän voitti poikien kaksinpeliturnauksen Wimbledonissa. Kaksinpelin maailmanlistalla hän on ollut parhaimmillaan sijalla 25 tammikuussa 2013.
Tennisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chardy teki Grand Slam -debyyttinsä vuonna 2006 saatuaan villin kortin Ranskan avoimiin. Ensimmäisellä kierroksella hän voitti Jonas Björkmanin, mutta hävisi toisella kierroksella David Ferrerille. Vuonna 2008 Chardylle tuli Marracechin turnauksessa finaalitappio Gaël Monfilsia vastaan. Ranskan avoimiin hän sai villin kortin ja voitti toisella kierroksella maailmanliston kuudentena olleen David Nalbandianin luvuin 3–6, 4–6, 6–2, 6–1, 6–2. Seuraavaksi hän voitti Dmitry Tursunovin 7–6(1), 6–3, 6–4, kunnes hävisi neljännellä kierroksella Nicolas Almagrolle 7–6(0) 7–6(7), 7–5, vaikka hänellä oli eräpallo kaikissa kolmessa erässä.
2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 Chardy aloitti 1. kierroksen tappiolla Dohassa, ennen kuin pääsi puolivälieriin Sydneyssä, jonka hän hävisi Richard Gasquetille luvuin 6–2, 7–6(4). Australian avoimissa hän hävisi hallitsevalle mestarille, Novak Đokovićille toisella kierroksella luvuin 7–5, 6–1, 6–3.
Seuraavassa turnauksessaan Johannesburgissa hän pääsi semifinaaliin. Semifinaalissa hän voitti jälleen David Ferrerin lukemin 1–6, 7–6(9), 7–6(4), ja pääsi ensimmäisen kerran ATP-turnauksen finaaliin. Finaalin hän kuitenkin hävisi Jo-Wilfried Tsongalle luvuin 6–4, 7–6(5). Chardy hävisi avauskierroksella seuraavassa turnauksessaan, Open 13:ssa Marseillessa Novak Đokovićille 7–6(4), 6–4. Delray Beachin turnauksessa hän voitti Tommy Haasin luvuin 7–6(7), 6–3. Seuraavaksi hän voitti Andrei Golubevin 7–6(4), 7–5 ja Marcos Baghdatisin 7–6(7), 7–6(3). Semifinaalissa hän hävisi ykkössijoitetulle Mardy Fishille 6–4, 6–1.
Wimbledonissa Chardy hävisi ensimmäisellä kierroksella Andy Roddickille 6–3, 7–6(3), 4–6, 6–3. Seuraavaksi hän pelasi MercedesCupissa Stuttgartissa. Siellä hän voitti José Acasuson 6–2, 7–6(4), Martín Vassallo Argüellon 2–6, 6–3, 6–1, Mischa Zverevin 7–6(4), 6–1 ja Nicolas Kieferin 6–3, 7–5 ja pääsi toista kertaa urallaan ATP-finaaliin. Finaalissa Chardy voitti Victor Hanescun luvuin 1–6, 6–3, 6–4 ja otti samalla ensimmäisen ATP-turnausvoiton.
2010
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi alkoi Chardylla huonosti. Hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Brisbane International -turnauksessa, Heineken Openissa, Australian avoimissa ja SAP Openissa. Ensimmäisen voittonsa hän otti lopulta Regions Morgan Keegan Championshipsissä, kun hän voitti ensimmäisellä kierroksella turnauksessa toiseksi sijoitetun Fernando Verdascon luvuin 7–6(4), 6–3.
