Jean Chalgrin
Jean Chalgrin, koko nimeltään Jean-François-Thérèse Chalgrin, (1739 Pariisi – 20. tammikuuta 1811 Pariisi) oli ranskalainen arkkitehti, jonka tunnetuimpia suunnittelutöitä on Pariisin riemukaari.[1][2] Hän edustaa uusklassista tyylisuuntaa.[3]
Chalgrin opiskeli arkkitehtuuria Étienne-Louis Boulléen johdolla ja työskenteli sen jälkeen arkkitehti Giovanni Niccolò Servandonin apulaisena. Chalgrin voitti Prix de Rome -palkinnon 19-vuotiaana vuonna 1758 ja matkusti saamallaan apurahalla Roomaan seuraavana vuonna. Hän palasi Ranskaan vuonna 1763.[2] Chalgrin toimi vuodesta 1763 Pariisin rakennustöiden tarkastajana[1]. Hänen suunnittelemansa on Collège de France[3].
Chalgrin suunnitteli Pariisiin Saint Philippe du Roule -kirkon ankaraan klassistiseen tyyliin. Sen päälaivassa on joonialaiset pylväät ja tynnyriholvi, ja pylväikkö kiertää myös apsista. Sisäänkäyntiä kehystävät puolestaan toskanalaiset pylväät.[1] Chalgrin suunnitteli Versaillesiin Pavillon de Musiquen.[2] Hän viimeisteli Servandonin suunnitteleman St Sulpicen kirkon. Hän suunnitteli myös useita puutarhoja. Hänen päätyönsä on Pariisin riemukaari (Arc de Triomphe), jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806. Chalgrin kuoli vuonna 1811, eikä hän ehtinyt nähdä riemukaarta valmiina. Riemukaaren viimeisteli vuonna 1836 Guillaume Abel Blouet.[1] Siitä tuli suunniteltua korkeampi, ja muutenkin suunnitelmaan tehtiin muutoksia[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
