Jakob Roggeveen

Jakob Roggeveenin vuosina 1721–1722 matkaama reitti.

Jakob Roggeveen (1659 – 31. tammikuuta 1729) oli hollantilainen löytöretkeilijä. Hän antoi Pääsiäisaarelle sen nimen.

Elämäkerta

Roggeveen lähti 21. elokuuta 1721 etsimään niin sanottua eteläistä mannerta (Terra Australis), jonka uskottiin sijaitsevan jossain Tyynen valtameren eteläpuolella. Hän sai hankkeelleen rahoitusta Hollannin Länsi-Intian kauppakomppanialta. Roggeveenilla oli käytössään kolme laivaa ja noin 230 hengen miehistö.

Kierrettyään vaikeissa sääoloissa Kap Hornin Roggeveen päätti suunnata pohjoisempaan rauhallisemmille vesille. Hänellä oli tiedossaan, että englantilainen merirosvo Edward Davis oli noin 30 vuotta aiemmin nähnyt maata 27. eteläisen leveyspiirin kohdalla, jossain hyvin kaukana Chilen rannikon länsipuolella. Roggeveen päätti seurata tätä johtolankaa ja toivoi löytävänsä etsimänsä suuren manneralueen. Mannerta ei kuitenkaan löytynyt. Roggeveen löysi vain pienen ja karun saaren. Koska tuo saari löytyi pääsiäispäivänä 5. huhtikuuta 1722, päätti Roggeveen antaa sille nimeksi Pääsiäissaari.

Roggeveen ja hänen miehistönsä tutustuivat muutaman päivän ajan Pääsiäissaareen ja sen alkuasukkaisiin. Eniten ihmetystä herättivät suuret kivipatsaat, joita oli joka puolella saarta. Roggeveen ihmetteli ennen kaikkea sitä, miten patsaat oli pystytetty, sillä saarella ei kasvanut sellaisia puita, joista olisi saatu pystyttämisessä tarpeellisia telineitä ja vipuja. Hän ei myöskään käsittänyt, miten alkuasukkaat olivat tulleet saarelle, sillä heillä oli käytössään vain heiveröisiä ja vuotavia kanootteja.

Pääsiäissaarelta Roggeveen suuntasi kohti Tuamotun saariryhmää. Matka alkoi tässä vaiheessa muuttua tuskaisen vaikeaksi: yksi laivoista haaksirikkoutui, ruokavarat vähenivät ja miehistö sairasteli. Roggeveenin oli pakko hylätä suunnitelmat eteläisen mantereen etsimisestä ja suunnata suorinta tietä Hollannin Itä-Intiaan (vastaa suurin piirtein nykyistä Indonesiaa).

Matkalla Hollannin Itä-Intiaan Roggeveen löysi Samoan saariston. Päästyään lopulta Hollannin Itä-Intian pääkaupunkiin Bataviaan sai hän tylyn vastaanoton. Hänen epäiltiin rikkoneen Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian yksinoikeutta kaupankäyntiin Itä-Aasian alueella, joten hänen laivansa takavarikoitiin ja hänet lähetettiin vangittuna Hollantiin. Myöhemmin Roggeveen sai kuitenkin hyvityksen tästä kärsimästään vääryydestä.

Hollannin asema kansainvälisenä merimahtina heikkeni 1700-luvulla. Roggeveenin jälkeen Tyynen valtameren tutkimista jatkoivat englantilaiset ja ranskalaiset.