USS Macomb
USS Macomb | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Bath Iron Works, Bath, Maine |
Kölinlasku | 3. syyskuuta 1940 |
Laskettu vesille | 23. syyskuuta 1941 |
Palveluskäyttöön | 26. tammikuuta 1942 |
Loppuvaihe |
Japanille 1954 JDS Hatakaze palautettu 1970 Taiwanille |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 1 630 t |
Pituus | 106,17 m |
Leveys | 11 m |
Syväys | 4,01 m |
Koneteho | 50 000 shp |
Nopeus | 35 solmua |
Miehistöä | 276 |
Aseistus | |
Aseistus |
4 x DP 5"/38 -tykkiä 6 x .50" ilmatorjuntakonekivääriä 10 x 21" (533 mm) torpedoputkea 2 x syvyyspommikiskoa |
USS Macomb (runkonumero DD-458) oli Yhdysvaltain laivaston Gleaves-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Gleaves-luokka
Alus tilattiin Bathista Mainesta Bath Iron Works Corporationilta, missä köli laskettiin 3. syyskuuta 1940. Se laskettiin vesille 23. syyskuuta 1941 kummeinaan kommodori William H. Macombin lapsenlapset rouva Ryland W. Greene ja rouva Edward H. Chew ja otettiin palvelukseen 26. tammikuuta 1942 ensimmäisenä päällikkönään W. K. Duvall.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koeajojen päätyttyä alus suojasi itärannikolla saattueita ja lentotukialuksia. Se lähti 5. heinäkuuta 1942 Bostonista suojaten joukkojenkuljetussaattuetta Britteinsaarille Greenockiin, jonne saapui 12. heinäkuuta. Alus oli Skotlannin ja Islannin välillä käyden kerran New Yorkissa, kunnes se saapui 25. syyskuuta Norfolkiin. Alus lähti 11. lokakuuta Norfolkista suojaten lentotukialuksia Karibialla ennen siirtoa 7. marraskuuta Pohjois-Afrikan rannikolle, jonne se saapui 11. marraskuuta osallistuen Casablancan maihinnousuun. Vapauduttuaan operaatiosta alus palasi Bostoniin.[1]
Oltuaan Bostonissa huollossa alus jatkoi saattueiden suojaamista itärannikolla ja Karibialla, kunnes se siirrettiin elokuussa 1943 Britteinsaarille osaksi Kotilaivastoa. Alus palasi joulukuussa Bostoniin.[1]
Alus lähti 20. huhtikuuta 1944 Välimerelle, missä se oli Algerian rannikolla torjumassa sukellusveneitä. Alus osallistui 16. toukokuuta Saksan laivaston sukellusveneen U-616 upottamiseen. Elokuun puolivälissa alus osallistui Etelä-Ranskan maihinnousuun, kunnes se palasi sukellusveneidentorjuntaan.[1]
Charlstonin laivastontelakalle alus saapui 9. marraskuuta muutettavaksi nopeaksi miinanraivaajaksi. Aluksen runkonumeroksi vaihdettiin 15. marraskuuta DMS-23 sen liittyessä 20. miinalaivueeseen. Miehistön koulutuksen jälkeen alus lähti 3. tammikuuta 1945 Tyynellemerelle. Se saapui maaliskuun puolivälissä läntiselle Tyynellemerelle, missä laivue liitettiin TG52.2:een. Osasto lähti Okinawalle.[1]
Osasto oli ensimmäinen Okinawalle saapunut joukko ja viipyi siellä operaation päättymiseen. Ainoastaan yksi laivueen 11 aluksesta vältti kamikazeosuman ja vain yksi USS Emmons upposi 6. huhtikuuta. Laivue kuitenkin menetti lähes sata miestä kuolleina ja 200 haavoittuneina. Macombiin osui 3. toukokuuta kamikaze, jolloin alus vaurioitui pahoin.[1]
Alus siirrettiin Saipanille korjattavaksi, jonka valmistuttua Japani oli antautunut ja sota päättynyt. Alus kohtasi 13. elokuuta Yhdysvaltain 3. laivaston alukset, jotka olivat matkalla Japaniin. Alus laski 29. elokuuta ankkurin Tokionlahdella, mistä se lähti 4. syyskuuta raivaamaan miinoja Japanin lähivesiltä, Okinawalta, Keltaisenmeren reitiltä ja Chosenin salmesta.[1]
Alus lähti 5. joulukuuta Sasebosta Norfolkiin liittyäkseen Yhdysvaltain Atlantin laivastoon. Kesäkuussa 1946 alus siirtyi uuteen kotisatamaansa Charlestoniin. Se partioi ja osallistui harjoituksiin itärannikolla syyskuuhun 1949.[1]
Alus lähti 6. syyskuuta 1949 Charlestonista ensimmäiselle kolmesta partiomatkasta Välimerellä Yhdysvaltain 6. laivaston mukana. Alus palasi 13. lokakuuta Charlestoniin. Toinen matka oli 20. maaliskuuta - 5. lokakuuta 1951 ja kolmas 22. huhtikuuta - 24. lokakuuta 1953.[1]
Alus siirrettiin heinäkuussa 1954 reserviin. Se poistettiin palveluksesta 19. lokakuuta ja luovutettiin Japanille osana MDAP-ohjelmaa.[1]
JDS Hatakaze
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japanin meri-itsepuolustusvoimat liitti aluksen laivastoonsa nimellä JDS Hatakaze runkonumerolla DD-182 ollen sisaraluksensa JDS Asakazen (ex-USS Ellyson) kanssa laivaston ensimmäiset hävittäjät.[2]
Palveluksensa aikana Japanissa alukselle asennettiin uutta elektroniikkaa ja etukannen taaempi 5 tuuman tykki poistettiin, jotta torpedoputkien aiheuttamaa kansipainoa tasattaessa. Alus palautettiin 1969 Yhdysvalloille, joka luovutti elokuussa 1970 sen Taiwanin laivastolle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)