Johan Vilhelm Ronimus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta J. V. Ronimus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Vilhelm Ronimus (3. syyskuuta 1865 Viipuri – 22. helmikuuta 1909 Viipuri[1]) oli suomalainen lyseon lehtori, kirjailija ja päätoimittaja. Hän käytti myös nimimerkkiä J. V. R.

Ronimuksen vanhemmat olivat lukkari Filip Ronimus ja Maria Pullinen[1]. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta vuonna 1884 ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineinaan Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historia[2]. Ronimus valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1887 ja maisteriksi vuonna 1904[1]. Vuonna 1889 hän teki opintomatkat Saksaan, Sveitsiin ja Pietariin, joiden tuloksena syntyi väitöskirja Voltairesta Pietari Suuren historioitsijana ja pieni tutkielma Maria Stuartista Viipurilaisen osakunnan albumissa. Hoidettuaan vähän aikaa latinan ja kreikan kielten opetusta Viipurin ruotsalaisessa tyttökoulussa Ronimus nimitettiin vuonna 1893 Joensuun lyseon historian, maantieteen ja suomen kielen lehtoriksi. Hän hoiti virkaa kuolemaansa saakka.[2]

Ronimus julkaisi vuonna 1894 historiallisen romaanin Antonio Bröijer ja toimi sanomalehti Karjalattaren päätoimittajana vuosina 1898–1905. Hänen väitöskirjansa Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus ilmestyi vuonna 1906.[2] Samana vuonna Ronimus valmistui lisensiaatiksi ja sai tohtorin arvon[1].

Ronimus oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen ja sen puheenjohtaja vuosina 1900–1901 ja 1909. Hän toimi kaupungin koulujen, kirjaston, työväenyhdistyksen ja monissa muissa luottamustehtävissä. Hänet tunnettiin myös etevänä juhlapuhujana.[2]

Ronimus oli naimisissa vuodesta 1896 ruotsalaissyntyisen Matilda Nicolayn kanssa[1]. Hän kuoli munuaistautiin[2]. Ronimus haudattiin Viipuriin Sorvalin hautausmaalle[3].

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Voltaire som Peter den stores historieskrifvare, väitöskirja. Wiborg, 1890.
  • Sininen torni Kyöpenhaminassa: kertomus eräästä vangitusta prinsessasta, suomentanut J. Ronimus. Viipuri: G. A. Ekholm, 1892.
  • Antonio Bröijer: historiallis-romantillinen kertomus vuodelta 1599. Porvoo: WSOY, 1894.
  • Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus. Joensuu, Suomen Historiallinen seura, 1906 (Historiallinen arkisto, 20, 1).
  • Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja osa 6: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen henki- ja verokirja v. 1500, suomentanut J. V. Ronimus. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1908.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Ronimus Johan Wilhelm Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 8.2.2020.
  2. ↑ a b c d e J. V. Ronimus (muistokirjoitus). Karjalan Sanomat, 25.2.1909, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ T:ri J. V. Ronimuksen hautaus. Karjalan Sanomat, 2.3.1909, s. 2. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Vilhelm_Ronimus&oldid=21802330”