Yrjänä Pietarinpoika
Yrjänä Pietarinpoika (ruots. Jöran Persson; n. 1530 – 22. syyskuuta 1568 Tukholma) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n sihteeri ja läheinen neuvonantaja, joka toimi myös runsaasti poliittisia tuomioita langettaneen kuninkaan lautakunnan syyttäjänä. Hänestä on yleensä annettu ruotsalaisessa historiankirjoituksessa varsin kielteinen kuva. Myöhemmin on kiistelty siitä, kuinka suuri vaikutusvalta hänellä todellisuudessa oli kuninkaaseen.[1]
Yrjänä Pietarinpojan isä oli Salan kirkkoherra Pietari Juhananpoika. Yrjänä opiskeli 1550-luvun alussa Wittenbergin yliopistossa Saksassa. Hän tuli vuonna 1555 Kustaa Vaasan kanslian palvelukseen ja vuonna 1558 sihteeriksi herttua Eerikin hoviin Kalmarissa. Yrjänästä tuli kuninkaallinen sihteeri Eerikin noustua valtaistuimelle vuonna 1560. Yrjänä sai suuren vaikutusvallan maan hallintoon ja keräsi myös merkittävän omaisuuden. Hän toimi myös Eerik XIV:n perustaman kuninkaan lautakunnan prokuraattorina eli syyttäjänä. Ruotsin sisäisen valtakamppailun seurauksena lautakunnasta tuli 1560-luvun kuluessa työkalu, jota kuningas käytti vastustajiensa nujertamiseen. Syytettyjen penkille joutuivat muun muassa Juhana-herttua (1562–1563), Nils Sture (1566) ja muut niin sanotun Sture-puolueen johtajat (1567). Yrjänästä tuli varsinkin aatelin silmissä hallintoon kohdistuneen tyytymättömyyden pääkohde, varsinkin kun hänen katsottiin vaikuttaneen merkittävästi ylhäisaatelin etuoikeuksia karsineeseen kuninkaan läänityspolitiikkaan.[1]
Vuoden 1567 niin sanottujen Sture-murhien jälkeen Eerik XIV:n ote maan johdosta alkoi kirvota mielisairauden seurauksena ja valtaneuvosto otti ohjat käsiinsä. Kuninkaan väitettiin olleen huonojen neuvonantajien harhaanjohtama ja Yrjänä nähtiin heistä päällimmäisenä, kaiken pahan alkujuurena. Häntä syytettiin valheellisten syytösten esittämisestä kuninkaan lautakunnassa syytettyinä olleita vastaan ja syyttömien väärästä kohtelusta. Yrjänä ja hänen vaimonsa Anna Antintytär tuomittiin kuolemaan 5. syyskuuta 1567, mutta tuomioita ei pantu täytäntöön vaan heitä pidettiin vankeina. Eerik XIV:n palattua vuoden 1568 alkupuolella johtamaan maata Yrjänä vapautettiin ja palautettiin aiempaan asemaansa. Kun Juhana ja Kaarle-herttua pian tämän jälkeen nousivat kapinaan kuningasta vastaan, tämä luovutti Yrjänän Tukholmaa piirittäville kapinallisille pelastaakseen oman asemansa. Yrjänän kuolemantuomio pantiin nyt toimeen teilaamalla. Piirittäjät surmasivat myös hänen iäkkään äitinsä, jota syytettiin noituudesta. Yrjänän vaimo ja lapset onnistuivat pakenemaan.[1]
Yrjänän kolme poikaa toimivat myöhemmin kuningas Kaarle IX:n palveluksessa.[1] Heistä yksi oli Erik Jöransson Tegel.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jerker Rosén: Jöran Persson (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.
- ↑ Tegel, Erik Jöransson, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1331. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917