Galapagoksenpartamato

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Jättiputkimato)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Galapagoksenpartamato
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nivelmadot Annelida
Luokka: Monisukasmadot Polychaeta
Alaluokka: Putkimadot Sedentaria
Osaluokka: Canalipalpata
Lahko: Sabellida
Heimo: Partamadot Siboglinidae
Suku: Riftia
Jones, 1981
Laji: pachyptila
Kaksiosainen nimi

Riftia pachyptila
Jones, 1981[1]

Katso myös

  Galapagoksenpartamato Wikispeciesissä
  Galapagoksenpartamato Commonsissa

Galapagoksenpartamato[2] (Riftia pachyptila) on yli kaksi metriä pitkäksi kasvava putkimatolaji, joka esiintyy Tyynessä valtameressä, mustien savuttajien läheisyydessä. Galapagoksenpartamato sietää ympäristössään korkeaa lämpötilaa ja korkeita rikkipitoisuuksia. Se on esimerkki ekstremofiilisestä eliölajista. Laji kuvattiin tieteelle vuonna 1981.

Suurin osa madosta on pysyvästi eläimen ympärilleen erittämän putken sisällä. Ainoa putken ulkopuolelle tuleva osa on punainen kidus, jonka väri aiheutuu pitkälle erikoistuneesta hemoglobiinista, joka kykenee sitomaan sekä happea että rikkiä[3]. Häirittynä galapagoksenpartamato vetää kiduksen suojaan putken sisään. Kiduksen avulla mato kerää ympäröivästä merivedestä happea, hiilidioksidia sekä rikkivetyä. Galapagoksenpartamadon aineenvaihdunta on sikäli erikoinen, ettei sillä ole lainkaan suuta tai suolistoa vaan kaikki madon tarvitsema ravinto syntyy sen sisällä, trofosomiksi kutsutussa kudoksessa elävien rikkibakteerien tuottamana. Näiden bakteerien energianlähteenä toimii rikkivedyn hapettaminen ja hiilen lähteenä madon keräämä hiilidioksidi.[4][5] Erikoinen strategia on tehokas ja galapagoksenpartamato onkin nopeimmin kasvava meressä elävä selkärangaton ja se kasvaa jopa 3 millimetriä vuorokaudessa. Galapagoksenpartamadon tiedetään saavuttaneen 1,5 metrin pituuden alle kahdessa vuodessa.[6]

Galapagoksenpartamadon saalistajiin kuuluvat savuttajan ympäristössä elävät ravut. Yksittäinen musta savuttaja ei ole välttämättä kovin pitkäikäinen ja lähteen sammuttua myös kaikki sen ympärillä elävät putkimadot menehtyvät. Laji kuitenkin lisääntyy tehokkaasti. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras ja naarasmadot laskevat sukusolunsa meriveteen, missä munasolut hedelmöityvät. Hedelmöityneestä munasolusta syntyvät toukat kiinnittyvät kiviin hydrotermisen lähteen läheisyydessä, mahdollisesti jopa satojen kilometrien päässä paikasta, jolla niiden vanhemmat elävät[7].

  1. World Register of Marine Species (WoRMS): Riftia pachyptila (luettu 21.12.2019) (englanniksi)
  2. Terhivuo, Juhani (päätoim.): Maailman luonto. Eläimet. Selkärangattomat, s. 232. Espoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6506-8
  3. Arp, Alissa J. & Childress, James J.: Sulfide Binding by the Blood of the Hydrothermal Vent Tube Worm Riftia pachyptila. Science, 21.1.1983, 219. vsk, nro 4582, s. 295–297. doi:10.1126/science.219.4582.295 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  4. Cavanaugh, Colleen M. & Gardiner, Stephen L. & Jones, Meredith L. & Jannasch, Holger W. & Waterbury, John B.: Prokaryotic Cells in the Hydrothermal Vent Tube Worm Riftia pachyptila Jones: Possible Chemoautotrophic Symbionts. Science, 213, nro 4505, s. 340–342. doi:10.1126/science.213.4505.340 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  5. http://www3.interscience.wiley.com/journal/118751407/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0[vanhentunut linkki]
  6. Richard A. Lutz, Timothy M. Shank, Daniel J. Fornari, Rachel M. Haymon, Marvin D. Lilley, Karen L. Von Damm & Daniel Desbruyeres: Rapid growth at deep-sea vents. Nature, 20.10.1994, 371. vsk, nro 6499, s. 663–664. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  7. Marsh, Adam G. & Mullineaux, Lauren S. & Young, Craig M. & Manahan, Donal T.: Larval dispersal potential of the tubeworm Riftia pachyptila at deep-sea hydrothermal vents. Nature, 3.5.2001, 411. vsk, nro 6833, s. 77–80. doi:10.1038/35075063 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.