Di-isopropyylieetteri
| Di-isopropyylieetteri | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-propan-2-yylioksipropaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC(C)OC(C)C[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H14O |
| Moolimassa | 102,172 g/mol |
| Sulamispiste | -85,9 °C[2] |
| Kiehumispiste | 68,5 °C[2] |
| Tiheys | 0,724 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Veteen 8,8 g/l (20 °C)[3] |
Di-isopropyylieetteri eli isopropyylieetteri (C6H14O) on alifaattisiin eettereihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää liuottimena ja moottoreissa nakutuksenestoaineena.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Di-isopropyylieetterin on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä ja sen haju muistuttaa dietyylieetterin hajua. Yhdiste liukenee vähäisessä määrin veteen ja liukoisuus laskee lämpötilan noustessa. Di-isopropyylieetteri liukenee erittäin hyvin useisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, dietyylieetteri, asetoniin, kloroformiin ja bentseeniin. Varastoitaessa di-isopropyylieetteriin muodostuu usein herkästi räjähtäviä peroksideja. Näiden muodostumisen estämiseksi di-isopropyylieetterin joukkoon lisätään stabilointiaineita esimerkiksi hydrokinonia tai butyylihydroksitolueenia. Kemiallisila omianisuuksiltaan di-isopropyylieetteri on samanlainen muiden alifaattisten eetterien kanssa. Di-isopropyyli on narkoottista, mutta vähäisemmässä määrin kuin dietyylieetteri. Yhdiste ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä.[2][3][4][5]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa valmistetusta di-isopropyylieetteristä muodostuu isopropanolin valmistuksen sivutuotteena hydratoitaessa propeenia.Toinen tapa yhdisteen valmistamiseen on kuumentaa isopropanolia happaman katalyytin kuten rikkihapon tai happamaksi tehdyn alumiinioksidin läsnä ollessa.[2][3][4]
Di-isopropyylieetteriä käytetään liuottimena ja se liuottaa monia orgaanisia yhdisteitä esimerkiksi rasvoja, vahoja, nitroselluloosaa sekä hartseja. Sitä käytetään reaktioiden liuottimena, uutettaessa eteerisiä öljyjä, nikotiinia ja vitamiineja, tahranpoistoaineissa, uutettaessa vedestä orgaanisia happoja ja metallien puhdistuksessa. Yhdistettä lisätään myös polttoaineiden joukkoon estämään moottorin nakutusta.[2][3][4][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Diisopropyl ether – Compound Summary PubChem. NCBI. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ a b c d e f Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 220. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ a b c d Michael Sakuth, Thomas Mensing, Joachim Schuler, Wilhelm Heitmann, Günther Strehlke & Dieter Mayer: Ethers, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 16.10.2016
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 325. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ Di-isopropyylieetterin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 16.10.2016.
- ↑ John E. Logsdon & Richard A. Loke: Isopropyl Alcohol, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 16.10.2016