Rautakupoli
| Rautakupoli | |
|---|---|
 Rautakupoli käytössä vuonna 2021 |
|
| Tyyppi | lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä |
| Valmistushistoria | |
| Suunnittelija |
Rafael Advanced Defense Systems Israel Aerospace Industries |
| Valmistusmaa |
 Israel |
| Käyttöönotto | 2011 |
| Ohjus | |
| Huippunopeus | Mach 2,2 |
| Mitat | |
| Pituus | 3 m |
| Halkaisija | 16 cm |
Rautakupoli (engl. Iron Dome, hepr. כִּפַּת בַּרְזֶל, kippat barzel) on nimitys Israelissa käytössä olevalle ohjuspuolustusjärjestelmälle. Järjestelmä torjuu Israelin armeijan mukaan noin viisi kuudesosaa Israeliin ammutuista raketeista[1]. Järjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestelmän ovat kehittäneet israelilaiset asevalmistajat Rafael Advanced Defense Systems ja Israel Aerospace Industries.[2] Rautakupolin kehittäminen alkoi vuoden 2006 Libanonin sodan jälkeen, jonka yhteydessä Hizbollah oli laukaissut tuhansia raketteja Israeliin. Järjestelmä suunniteltiin erityisesti toimimaan suhteellisen yksinkertaisia lyhyen kantaman lentäviä kohteita, kuten esimerkiksi Hamasin käyttämiä raketteja vastaan. Järjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin se ampui alas Gazan kaistalta Israeliin ammutun raketin.[3]
Vuonna 2014 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama hyväksyi aloitteen ”H.J. Res. 76”, joka antoi 225 miljoonaa dollaria Israelille Rautakupolin kehittämiseen.[4] Maa myös ilmoitti vuonna 2019 ostavansa järjestelmän sen koekäyttöä varten.[5]
Syksyllä 2021 Yhdysvaltain kongressi myönsi miljardi dollaria hätärahoitusta järjestelmälle. Tämä nousi puheenaiheeksi kun pieni joukko demokraattiedustajia onnistui poistamaan rahoituksen Yhdysvaltain hallinnon pyörittämiseen tarkoitetuista varoista. Näin Israelin ohjuspuolustusjärjestelmää oli tuettava erillisellä lailla. Lopulta kongressi hyväksyi ehdotuksen 420 edustajan äänestäessä sen puolesta ja 8 demokraatin ja yhden republikaanin vastustaessa.[6]
Israelin puolustusministeriö ilmoitti käyttäneensä vastakehitettyä päivitettyä Rautakupolijärjestelmää vuonna 2021, mutta sen teknisistä tiedoista ei annettu yksityiskohtaisia tietoja.[7]
Tekninen kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelissa Rautakupoli-patteristoja sijaitsee ympäri maata. Tyypillisesti yhteen patteriin kuuluu kolme tai neljä laukaisinta, joista kukin käsittää 20 ohjusta. Järjestelmää voidaan käyttää kiinteällä tai liikkuvalla alustalla. Järjestelmä havaitsee kohteensa tutkalla, ja määrittelee sen lentoradan. Esimerkiksi kohteita, joiden ei uskota osuvan asutetulle alueelle, ei yleensä torjuta. Laukaistu torjuva ohjus räjähtää kohteen lähellä. Israelin mukaan järjestelmän laukaisuista 90 % tuhosi onnistuneesti kohteensa.[3]
Rautakupolin ainut virallinen käyttäjämaa on Israel, jonka asevoimiin kuuluu 10 patteria, eli noin 40 järjestelmää.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Operation Protective Edge – The First 10 Days. Israel Defence Forces. 8.7.2014. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 26.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Hamasin raketit kilpistyivät Rautakupuun Israelissa Ilta-Sanomat. 8.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ a b What is Israel's Iron Dome missile system and how does it work? BBC News. 6.11.2023. BBC. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Raivio, Petri: Israel luottaa Rautakupolin suojaan 15.11.2012. Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2014.
- ↑ US to buy Israeli Iron Dome missile defence system BBC News. 6.2.2019. BBC. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Samuels, Ben: $1b Funding for Israel's Iron Dome Passes U.S. House Vote With Overwhelming Majority 23.9.2021. Haaretz. Viitattu 29.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Robin Hughes: Born of necessity: The Iron Dome Weapon System 18.3.2021. Janes. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
- ↑ The International Institute for Strategic Studies: The Military Balance 2024, s. 362. Routledge, 2024. ISBN 978-1-003-48583-4 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautakupoli Wikimedia Commonsissa
