Indium(III)sulfidi
Indium(III)sulfidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | In2S3 |
Moolimassa | 325,82 g/mol |
Ulkomuoto | Punainen tai keltainen jauhe[1][2] |
Sulamispiste | 1 050 °C (1 323 K)[2][3] |
Tiheys | 4,45 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene |
Indium(III)sulfidi (tai di-indiumtrisulfidi) on indiumin epäorgaaninen yhdiste rikin kanssa, jossa rikki esiintyy hapetusluvulla −II ja indium +III. Näin muodostuva yhdiste on In2S3. Se on kiinteä aine joka muodostaa punaisia tai kellertäviä, oranssin-punaisia kiteitä. Yhdisteelle tunnetaan kolme polymorfista kiderakennetta: kuutiollinen keltainen α-In2S3, tetragonaalinen punainen β-In2S3 ja γ-In2S3, joka on rakenteeltaan kerroksellinen. Punainen β-muoto on stabiilein huoneenlämpötilassa, mutta myös keltaista muotoa voi esiintyä riippuen aineen valmistusmenetelmästä. β-muoto on diamagneettinen puolijohde. Indium(III)sulfidi ei liukene juuri mihinkään liuottimiin, mutta hapot reagoivat sen kanssa.[1][4]
Indiumsulfidi oli ensimmäisenä löydetty indiumyhdiste ja siitä raportoitiin kirjallisuudessa 1863. Reich ja Richter löysivät alkuaine indiumin tämän sulfidin perusteella.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indium(III)sulfidia saadaan indium(III)oksidista 700 °C:n lämpötilassa:
- In2O3 + 3 H2S → In2S3 + 3 H2O
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indiumsulfidin β-muoto on n-tyypin puolijohdemateriaali, jota voidaan käyttää elektroniikan komponenteissa. Indiumsulfidia käytetään pääasiallisesti puskurikerroksena kupari-indium-gallium-diselenidi (CIGS) valosähköisissä aurinkokennoissa, missä se korvaa myrkyllisen kadmiumsulfidin.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Webelements: Indium: diindium trisulphide (englanniksi)
- ↑ a b Carl L. Yaws: The Yaws Handbook of Physical Properties for Hydrocarbons and Chemicals, s. 719. Gulf Professional Publishing, 2015. ISBN 0128011467 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2017). (englanniksi)
- ↑ https://www.alfa.com/en/catalog/044836/
- ↑ a b http://www.indium.com/inorganic-compounds/indium-compounds/indium-sulfide/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Barreau, N.; Marsillac, S.; Albertini, D.; Bernede, J.C.: Structural, optical and electrical properties of β-In2S3-3xO3x thin films obtained by PVD. Thin Solid Films, 2002, 403. vsk, s. 331–334. doi:10.1016/S0040-6090(01)01512-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PubChem: Indium Sulfide (englanniksi)