Harmokulmumittari
| Harmokulmumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Kulmumittarit Idaea |
| Laji: | seriata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Idaea seriata |
|
| Katso myös | |
Harmokulmumittari (Idaea seriata) on harmaankirjava mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siipien pohjaväri on selvästi harmaa ja etusiivet ovat muodoltaan melko suipot. Sekä etu- että takasiipien yläpinta on tiheästi tummien suomujan pisteyttämä ja niissä on pienet, mutta selvät keskipilkut. Poikkiviirut ovat siiven kärkiosan vaaleaa aaltoviirua lukuun ottamatta harmaat ja sameat, eivätkä erotu aina kovin hyvin. Ulompi poikkiviiru voi kuitenkin olla selkeämpi ja sen kohdalla siipisuonten kohdalla on mustat pitkittäisviirut. Lisäksi siiven etuosassa viiru tekee voimakkaan mutkan sisäänpäin. Keskivarjo erottuu etusiivessä tummana juovana ja kulkee siiven poikki viistosti. Siipien ulkoreunassa, ripsien tyvellä on tumma viiru tai rivi erillisiä pisteitä. Keskiruumis on heti pään takaa tumma. Siipiväli 17–20 mm.[1][2][3]
Melko samannäköinen on harmolehtimittari (Scopula incanata).
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmokulmumittarin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Eurooppaan ja idässä Kaukasukselle.[3] Suomessa sitä tavataan Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa sekä Lounais- ja Etelä-Suomessa. Yksittäishavaintoja on sisämaassa suunnilleen Pori-Tampere-linjalle saakka. Lento tapahtuu ilmeisesti useampana limittäisenä sukupolvena kesäkuun loppupuolelta lokakuulle saakka.[4] Yksittäisten toukkien kehitysajat vaihtelevat paljon, mikä sumentaa eri sukupolvien rajoja. Lisäksi Saksassa lajilla on saatu kasvatuksessa viisi sukupolvea vuodessa.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmokulmumittaria tavataan metsänreunoilla ja pensaikoissa, mutta aivan selvästi yleisin se on erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja etenkin asutuksen keskellä. On mahdollista, että esimerkiksi Suomessa lajia ei tavata ”luonnonympäristöissä” lainkaan. Perhosia tavataan yleensä yksitellen. Ne lentävät illalla ja yöllä, usein rakennusten seinustoilla ja voivat tulla valolle. Päivisin perhosia voi löytää lepäämästä rakennusten seinillä tai ikkunoissa. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[3][5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka käyttää ravinnokseen erilaisten kasvien kuihtuneita osia, kasviperäistä jätettä ja jopa jäkäliä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_seriata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1707
- ↑ a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7 s. 62
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Skou P.: The Geometroid Moths of North Europe (Lepidoptera; Drepanidae and Geometridae). Brill, 1986. ISBN 978-9004078598 s. 56–57
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Perhoset: Harmokulmumittari
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)