Canis lupus signatus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Iberiansusi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Canis lupus signatus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: signatus
Kolmiosainen nimi

Canis lupus signatus
Cabrera, 1907

Katso myös

  Canis lupus signatus Wikispeciesissä
  Canis lupus signatus Commonsissa

Canis lupus signatus on joidenkin tutkijoiden ehdottama suden alalaji. Sitä tavataan osissa Espanjaa ja Portugalia.

C. l. signatus on suden (Canis lupus) ehdotettu alalaji. Sen asema omana alalajinaan ei ole kuitenkaan selvä. DNA-perimänsä perusteella se kuitenkin poikkeaa jonkin verran Euroopan muista susikannoista.[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valokuva Espanjasta.

C. l. signatus on kooltaan hieman pienempi kuin suden muut alalajit Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Urokset painavat 35-40 kg ja naaraat 25-30 kg. Ruumiin pituus on 100-130 cm ja korkeus 70-80 cm. Turkin väri on kesäisin harmahtava ja talvisin punertavampi tai ruskeampi. Niiden hännässä, selässä ja etujaloissa on alalajille tyypilliset mustat kuviot. Ylähuulissa ja poskissa on valkoista. Silmät ovat väriltään tavallisesti vaaleankeltaiset.[1]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolme sutta.

C. l. signatuksen historiallinen levinneisyysalue käsitti lähes koko Iberian niemimaan. Nykyisin niitä tavataan Espanjan pohjoisosissa Kastilia ja Leónin, Galician ja Asturian alueilla, sekä rajan toisella puolella Portugalin pohjoisosissa. Muutamia pieniä ja eristyksissä olevia kantoja on myös Espanjan Sierra Morenan alueella Jaénin ja Córdoban maakunnissa. Joidenkin laumojen on mainittu siirtyneen Guadalajaran, Madridin ja Teruelin alueille.[1]

Alalajin elinympäristö käsittää ihmisten harvaan asuttamia alueita, joilla esiintyy sen saaliseläimiä ja suojapaikkoja ihmisiltä.[1]

Alaljin yksilöt muodostavat useimmiten pieniä laumoja, joissa saattaa korkeimmillaan olla 10 yksilöä. Joskus laumoihin kuuluu kuitenkin vain susipari jälkikasvuineen. Laumaa johtaa hallitseva lisääntyvä pari. Sudet saalistavat ravinnokseen esimerkiksi saksanhirviä, metsäkauriita, villisikoja ja jäniksiä. Ihmisten toiminnan leviämisen mukana luonnollinen saaliseläinkanta on vähentynyt, mikä on johtanut esimerkiksi tapaan etsiä ravintoa ihmisten jätteistä. Sudet tappavat myös kotieläimiä, kuten lampaita ja karjaa.[1]

Lisääntymiskausi sijoittuu tammikuun ja maaliskuun välille. Pennut syntyvät 63 päivän päästä yleensä aamusta. Pienet pennut ovat hyvin avuttomia ja ne pysyttelevät pesässään ensimmäiset 3–4 elinviikkoaan. Pesä rakennetaan aina vedenlähteen tuntumaan. Maidosta vieroittamiseen kuluu 45-50 päivää, jonka jälkeen poikasia ruokkivat koko lauman jäsenet. Sukukypsiksi sudet kasvavat 22 kuukauden ikäisinä. Luonnossa ne elävät noin kahdeksan vuotta ja tarhattuna 16 vuotta.[1]

Uhat ja suojelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Espanjan kannan kooksi arvioitiin noin 2 000 yksilöä ja Portugalin kannaksi 400. Susi on Espanjassa määritelty vaarantuneeksi. Erityisen uhanalainen on eteläinen eristyksissä sijaitseva Sierra Morenan kanta. Duerojoen pohjoispuolella susia saa kuitenkin metsästää rajoitetusti. Laji on suojeltu Portugalissa.[1]

  1. a b c d e f g José R. Castelló: Canids of the World : Wolves, Wild Dogs, Foxes, Jackals, Coyotes, and Their Relatives, s. 98-99. Princeton University Press, 2018. ISBN 978-0-691-18372-5 (englanniksi)