IBM S/360
| IBM S/360 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 S/360 malli 20, ilman etupaneelia. Oikealla monitoiminen reikäkorttikone IBM 2560. |
|||||||
| Valmistaja | IBM | ||||||
| Tuoteperhe | S/360 | ||||||
| Tyyppi | suurtietokone | ||||||
| Julkaistu | 1964 | ||||||
| Valmistus lopetettu | 1977 | ||||||
|
|||||||
IBM System/360 eli S/360 on IBM:n vuonna 1964 julkistama suurtietokoneiden perhe.[1][2] Ensimmäiset toimitukset olivat seuraavana vuonna.[2] S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone.[3][2] S/360-perhe koostui useista keskenään yhteensopivista mutta ominaisuuksiltaan eroavista tietokoneista.[3] Perheen tietokoneista kukin toteutti S/360-arkkitehtuurin eri tavalla. Näin S/360:t olivat ensimmäisiä tietokoneita, jotka tekivät selvän eron arkkitehtuurin ja toteutuksen välille.
Ennen projektin alkua IBM:llä oli huomattavan suosittu IBM 1401, jolle toivottiin tehokkaampaa yhteensopivaa vaihtoehtoa.[4] IBM:n suuremmat mallit eivät olleet yhteensopivia, joka olisi vaatinut asiakkailta huomattavia kustannuksia.[4] Vuonna 1963 mikrokoodin käyttöä tutkittiin ja sen todettiin mahdollistavan aiempien mallien ohjelmien yhteensopivuus mutta nopeammin.[4]
S/360:n sanotaan mullistaneen tietokoneiden massatuotannon.[5] Ohjelmien yhteensopivuutta pidettiin merkittävästi parempana ja yhteensopivuus oli mallisarjan keskeisenä pidetty ominaisuus.[6][4] IBM:n Solid Logic Technology (SLT) oli merkittävä kehitysaskel, joka mahdollisti nopeampia ja pienempiä tietokoneita.[5] SLT oli tietokoneteollisuuden ensimmäinen suuren volyymin tuotanto puolijohdepiireille.[7] Kustannukset ja nopeus suurissa tietokoneissa olivat merkittäviä tekijöitä SLT-piireissä verrattuna vaihtoehtoihin.[8]
Tietokoneen suuri kysyntä ja uusi teknologia tarkoittivat tuotantovaikeuksia, joiden ratkomiseen IBM palkkasi huomattavasti lisää väkeä ja perusti uusia tuotantolaitoksia.[4]
Tietokoneelle julkaistiin Boole & Babbagen SMS/360, joka on varhaisia tuotteena myytäviä ohjelmistoja.[9] Aiemmin ohjelmistot seurasivat ilmaiseksi tietokoneen mukana tai ne olivat erityisesti käyttötarpeeseen kehitettyjä.[10]
S/360 on historian kallein tietokoneprojekti ja myös yleisesti 1960-luvun toiseksi kallein teknologiaprojekti heti Apollo-ohjelman jälkeen. NASA sattui myös olemaan 1960-luvulla IBM:n tärkeimpiä asiakkaita ja S/360:n käyttäjiä. Monet S/360-arkkitehtuurissa tehdyt ratkaisut muodostuivat myöhemmin teollisuusstandardeiksi myös muilla valmistajilla:
- 32-bittinen sana, joka jakautuu neljään 8-bittiseen tavuun. Aiemmissa koneissa sananpituudet olivat yleensä kuudella bitillä jaollisia.[6]
- Tavun käyttö muistiosoituksen perusyksikkönä. Aiemmin perusyksikkö oli yleensä sana.
- Muistin segmentointi ja sivutus.
- Negatiivisten lukujen esitys kahden komplementtina.[11][12]
- Mikrokoodattu käskykanta. Suosittu ratkaisu CISC-suorittimissa.
S/360:n alkuvaiheen käyttöjärjestelmiä olivat mm. OS/360, pienempien mallien BOS/360, reikäkorttikäyttöjärjestelmä COS/360, nauhakäyttöjärjestelmä TOS/360 ja levykäyttöjärjestelmä DOS/360. DOS/360:sta kehittyi myöhemmin VSE-käyttöjärjestelmä (Virtual Storage Extended), kun taas OS/360:sta tuli MVT (Multiprogramming with Variable number of Tasks) ja MVS (Multiple Virtual Storage).
Muita OS/360 variaatioita olivat OS/360PCP (Primary Control Program) ja OS/360MFT (Multiprogramming with a Fixed number of Tasks).
Pääarkkitehtina toimi Gene Amdahl, joka myöhemmin julkaisi Amdahlin lain.[13] Fred Brooks kirjoitti järjestelmän ohjelmistokehityksen kokemuksiin pohjautuvan kirjan The Mythical Man-Month (1975).[4]
S/360:n seuraaja IBM S/370 julkistettiin kesäkuussa 1970 ja toimitukset alkoivat tammikuussa 1971.[14] Myöhemmin IBM S/390 julkaistiin 1990-luvulla.[15] Nykyisin System/360:n perinteitä jatkaa IBM:n zSeries-sarja. Yhteensopivuusratkaisujen ansiosta nykyiset zSeries-koneet pystyvät ajamaan S/360:lle kirjoitettuja 40 vuotta vanhoja sovellusohjelmia ilman muutoksia.
S/360-sarjaan julkaistiin 14 mallia (20, 22, 25, 30, 40, 44, 50, 65, 67, 75, 85, 91, 95 ja 195), joista 13 oli kaupallisesti saatavilla.[14][2] Malliin 30 oli myös yhteensopivuusominaisuus aiemman IBM 1401:n kanssa.[16] IBM lopetti viimeisten S/360 mallien markkinoinnin vuonna 1977.[2]
Tietokone vaikutti tavun standardoimiseen kahdeksaksi bitiksi ja myöhemmin sanojen pituudet olivat kahdeksan bitin monikertoja.[17]
S/360 vaikutti myös kilpailijoihin, jotka alkoivat valmistaa keskenään yhteensopivia tietokoneita, mutta ei yhteensopivia IBM:n kanssa.[4] Aiemmin tietokonemallit aloitettiin aina alusta ilman yhteensopivuutta: yhdelle alustalle tehty ohjelmisto ei toiminut edes saman valmistajan eri mallissa.[13] Lisäksi oli yhtiöitä, jotka valmistivat S/360:n kanssa yhteensopivia järjestelmiä.[4] Muun muassa RCA Spectra 70:tä mainostettiin sen yhteensopivuudella S/360:n kanssa.[18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Future of IBM S/390: Mainframe Entry-Level Platforms enterprisesystemsmedia.com. 1.3.2003. Viitattu 17.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Jim Elliott: IBM Mainframes – 45+ Years of Evolution (PDF) vm.ibm.com. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h James W. Cortada: Building the System/360 Mainframe Nearly Destroyed IBM spectrum.ieee.org. 5.4.2019. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Clarke, Gavin: Why won't you DIE? IBM's S/360 and its legacy at 50 The Register. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ a b Brodkin, Jon: 50 years ago, IBM created mainframe that helped send men to the Moon Ars Technica. Viitattu 26.7.2017.
- ↑ IBM's Solid Logic Technology (SLT) Chips etc.. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ 1964: Hybrid Microcircuits Reach Peak Production Volumes computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ SMS/360 Systems Measurement Software brochure Computer History Museum. Viitattu 1.9.2017.
- ↑ Software Becomes a Product Computer History Museum. Viitattu 1.9.2017.
- ↑ G. M. Amdahl & G. A. Blaauw & F. P. Brooks, Jr.: Architecture of the IBM System / 360 (PDF) ece.ucdavis.edu. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
- ↑ 6. Survey of Signed Integer Representations open-std.org. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Joab Jackson: The mainframe turns 50: Why the IBM System/360 launch was the dawn of enterprise IT infoworld.com. 4.4.2014. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b The Future of IBM S/390: Mainframe Entry-Level Platforms (sivu 2) enterprisesystemsmedia.com. 1.3.2003. Arkistoitu Viitattu 17.8.2019. (englanniksi)
- ↑ System/390 Announcement 5.9.1990. IBM. Viitattu 17.8.2019. (englanniksi)
- ↑ System/360, Model 30 1401 Compatibility Feature (PDF) huhtikuu 1964. IBM. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
- ↑ RCA Spectra 70 RCA. Viitattu 31.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- S/360-arkkitehtuurin kuvaus (englanniksi) (pdf)
- Kuvia Newcastlen yliopiston S/360/67 -laitteistosta (englanniksi)
- Dokumentaatiota bitsavers.org-palvelussa (englanniksi)
- Case Study: IBM's System/360-370 Architecture (PDF) (englanniksi)