Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
| Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala | |
|---|---|
 Meilahden sairaala Helsingissä on HYKSin suurin sairaala. |
|
| Organisaatio | |
| Alue | HUS-yhtymä |
| Tyyppi | yliopistollinen sairaala |
| Yhteistyöyliopisto | Helsingin yliopisto |
| Historia | |
| Perustettu | 1958 |
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (HYKS[1]) on pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta vastaava keskussairaala. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen. HYKS:n toiminta alkoi 1. maaliskuuta 1958, kun keskussairaalan alaisuuteen siirrettiin joukko sairaalakiinteistöjä. Vuoden 2000 alusta Helsingin yliopistollinen keskussairaala (ruots. Helsingfors universitets centralsjukhus), tuli osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, jolloin se lakkasi olemasta itsenäinen organisaatio. Vuosina 1991–1999 HYKS toimi Helsingin sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteisenä keskussairaalana. Uuteen Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan lasketaan kuuluvaksi Hyksin sairaalat Helsingissä, Jorvin ja Peijaksen sairaalat Espoossa ja Vantaalla sekä joitakin muita erikoissairaanhoidon yksiköitä.[2]
Hyksillä on valtakunnallinen vastuu muun muassa elinsiirroista, vaativasta neurokirurgiasta, lasten sydänkirurgiasta, huuli- ja suulakihalkiopotilaiden leikkaushoidosta sekä vaikeiden palovammojen hoidosta.
Hyks on Pohjoismaiden suurimpia yliopistosairaaloita. Sairaansijoja ja hoitopaikkoja on yhteensä yli 3 100. Vuoden 2009 aikana hoidettiin 363 450 potilasta. Leikkauksia päätoimenpiteenä tehtiin noin 66 000, näistä yli 26 000 päiväkirurgisesti. Synnytysten määrä oli 14 500. Hoitojaksojen määrä oli yli 430 000 ja psykiatrisia hoitopäiviä oli yli 100 000.
Hyksissä tehdään myös paljon alan tutkimusta ja se toimii terveydenhuollon suurimpana koulutusympäristönä Suomessa. Yhteistoimintasopimukset ja yhteisvirat Helsingin yliopiston kanssa ovat lääketieteellisen opetuksen perusta. Helsingin yliopistossa opiskelevat lääkärit ja hammaslääkärit tekevät perus- ja erikoistumisopintojaan Hyksin sairaaloissa. Lisäksi noin 3 000:lla terveysalan opiskelijalla on kliininen harjoittelujakso alueen sairaaloissa vuosittain.
Hyksin ensimmäinen leikkausrobotti otettiin käyttöön helmikuussa 2009. Robottia on käytetty pääosin urologiassa, jossa ensimmäisen vuoden aikana tehtiin 120 robottiavusteista eturauhasen poistoleikkausta. Vuoden mittaan robottiavusteisia leikkauksia ryhdyttiin tekemään myös rintakehäkirurgiassa ja gynekologiassa.
Hyksin huuli- ja suulakihalkiokeskus Husuke on Euroopan neljänneksi suurin halkiokeskus, johon on keskitetty valtaosa suomalaislasten halkioiden hoidoista. Husukeen on keskitetty myös kallon epämuodostumien hoito, ja vuosittain yksikössä tehdään noin 50 kraniofakiaalikirurgista toimenpidettä. (Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimii maan toinen tähän erikoistunut yksikkö, Oulun Craniofaciaalikeskus. Se on lasten kallokirurgian kansainvälinen huippuyksikkö.[3])
Vuonna 2009 huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) kraniofakiaaliyksikkö sai alan maailmankonferenssissa Center of Excellence -tunnustuksen ja se luokiteltiin kansainväliseksi kraniofakiaalikirurgian koulutuskeskukseksi.
HYKS:n sairaalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herttoniemen sairaala
- Iho- ja allergiasairaala
- Jorvin sairaala
- Kirurginen sairaala
- Meilahden sairaala (pääsairaala)
- Naistenklinikka
- Peijaksen sairaala
- Puistosairaala (entinen Lastenklinikka)
- Psykiatriakeskus
- Silmä-korvasairaala
- Syöpätautien klinikka
- Uusi Lastensairaala
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo: H Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ HYKSin viisi vuosikymmentä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oulussa lasten kallokirurgian huippuyksikkö Yle Uutiset. 13.7.2010. Viitattu 8.10.2022.