Roxelana

Roxelana, Tizianin maalaus 1500-luvun puolivälistä.

Roxelana eli Hürrem Sultan (nimillä useita kirjoitusasuja; ukr. Роксолана, Roksolana; noin 1504 tai 1505 Rohatyn, Puola – 15. huhtikuuta 1558 Konstantinopoli) oli Osmanien valtakunnan sulttaanin Suleiman Suuren puoliso. Hän oli yksi Osmanien valtakunnan historian vaikutusvaltaisimmista naisista ja hänen on katsottu aloittaneen ”naisten sultanaatiksi” kutsutun aikakauden, jolloin naisten valta hovissa korostui. Ennen Roxelanaa sulttaanit olivat usean vuosisadan ajan hankkineet lapsensa jalkavaimojen ja orjien kanssa, mutta Roxelana nousi orjasta ja jalkavaimosta oikeaksi vaimoksi Suleimanin mentyä naimisiin hänen kanssaan, mikä johti avioliittoinstituution palautumiseen sulttaanien kohdalla.

Elämä

Alkuperä

Roxelana oli alkuperältään galitsialainen ruteeni ja kristitty. Eräiden lähteiden mukaan hänen alkuperäinen nimensä olisi ollut Anastasija Lisovska (ukr. Анастасія Гаврилівна Лісовська) tai Aleksandra Lisovska (puol. Lisowska). Hän syntyi ilmeisesti vuoden 1504 tai 1505 aikoihin Rohatynin kaupungissa lähellä Lviviä silloisessa Puolassa, nykyisessä Länsi-Ukrainassa. Hänestä Euroopassa myöhemmin käytetty nimi Roxelana on todennäköisesti ollut alkujaan väännös ”ruteenitarta” tarkoittaneesta sanasta. Erään tiedon mukaan Roxelanan isä oli pappi. Krimin tataareihin kuuluneet ryöstäjät sieppasivat hänet lapsena ja veivät hänet Osmanien valtakunnan pääkaupunkiin Konstantinopoliin, jossa hänet myytiin orjaksi tuntemattomalle Suleimania lähellä olleelle henkilölle. Hän päätyi lopulta tuntemattomana ajankohtana sulttaanin haaremiin ja kääntyi islamin uskoon. Iloisen luonteensa vuoksi hän sai iloluontoista tarkoittavan turkinkielisen lempinimen Hürrem.

Nousu jalkavaimosta vaimoksi

Suleiman tuli sulttaaniksi syyskuussa 1520. Vaikka Roxelana ei ilmeisesti ollut poikkeuksellisen kaunis, hän teki luonteellaan vaikutuksen Suleimaniin ja kohosi nopeasti tämän suosioon haaremin satojen naisten joukosta. Vuonna 1521 Roxelana synnytti Suleimanille pojan, Mehmedin. Tämä teki Roxelanasta valtakunnan kolmanneksi korkea-arvoisimman naisen, heti sulttaanin äidin Hafsa Hatunin ja sulttaanin vanhimman pojan Mustafan äidin, jalkavaimo Gülabaharin eli Mahidevranin jälkeen. Roxelana syrjäytti pian suosiossa myös Mahidevranin, ja hänestä tuli siten sulttaanin suosikki, Haseki Sultan. Normaalisti sulttaanit hankkivat vain yhden pojan kunkin jalkavaimon kanssa, ja poikien tultua täysi-ikäisiksi heidät lähetettiin äiteineen pois sulttaanin luota. Roxelana kuitenkin synnytti Suleimanille neljä poikaa ja yhden tyttären ja jäi pysyvästi haaremiin poikiensa vartuttua. Lopulta Suleiman nai Roxelanan, ilmeisesti vuonna 1530, jolloin Roxelana samalla vapautui orjan asemasta. Suleimanin ja Roxelanan suhdetta tiivisti molempien kiinnostus runoiluun.

Vallankäyttö

Hafsa Hatunin kuoltua vuonna 1534 Roxelanasta tuli valtakunnan tärkein nainen ja Suleimanin luotettu päätöksentekoon liittyneissä asioissa. Ollessaan sotaretkillä Suleiman piti tiiviisti kirjeitse yhteyttä vaimoonsa. Suleiman käytti Roxelanaa apunaan ulkopoliitikassa ja diplomatiassa. Roxelana kävi diplomaattista kirjeenvaihtoa Puolan kuninkaiden Sigimund I:n ja Sigismund II:n sekä Persian šaahin Tahmasp I:n sisaren Sutanimin kanssa. Roxelanalla oli omia vakoojia, jotka pitivät hänet jatkuvasti ajan tasalla asioista. Roxelana juonitteli taitavasti tuhotakseen kilpailijanaan pitämänsä Suleimanin tärkeimmän neuvonantajan, suurvisiiri Ibrahim paššan, joka oli myös Suleimanin lanko. Ilmeisesti Roxelanan vaikutuksesta Suleiman määräsi vuonna 1536 Ibrahamin teloitettavaksi tämän annettua erään käskykirjeen sulttaanin nimissä. Roxelana onnistui tuhoamaan samalla tavalla Suleimanin vanhimman pojan Mustafan, joka oli perimysjärjestyksessä Roxelanan poikien edellä. Roxelana ja hänen suurvisiirinä toiminut vävynsä Rüstem pašša saivat Suleimanin vakuutettua Mustafan juonittelevan häntä vastaan, joten Suleiman teloitutti Mustafan vuonna 1553. Tämä käänsi monet valtakunnassa Roxelanaa ja Rüstemia vastaan.

Kun sulttaanin haaremin vanhat tilat tuhoutuivat Eski Sarayn palatsin tulipalossa, Roxelana suostutteli Suleimanin siirtämään haaremin oman palatsinsa Topkapin yhteyteen. Siirtyminen lähemmäs sulttaania lisäsi sekä haaremin että Roxelanan painoarvoa. Roxelana rakennutti itsekin Konstantinopoliin useita merkittäviä julkisia rakennuksia, jotka suunnitteli kuninkaallinen arkkitehti Sinan. Niihin kuuluivat muun muassa suuri Hasekin moskeijakompleksi kouluineen ja sairaaloineen sekä Haseki Hürrem Hamamın kylpylä.

Roxelana kuoli vuonna 1558, kahdeksan vuotta ennen Suleimania, ja hänet haudattiin Suleimanin moskeijan yhteyteen Konstantinopoliin. Heidän vanhin poikansa Mehmed oli kuollut jo vuonna 1543. Suleimanin seuraajaksi tuli hänen ja Roxelanan toiseksi vanhin poika Selim II. Nuoremmista pojista Bayezid surmattiin valtataistelun yhteydessä vuonna 1561. Myös Roxelanan ja Suleimanin tytär Mihrimah, joka oli ollut naimisissa Rüstem paššan kanssa, kohosi valtakunnassa myöhemmin hyvin vaikutusvaltaiseksi.

Kulttuurissa

• Roxelana esiintyy hahmona suomalaisen Mika Waltarin historiaromaanissa Mikael Hakim (1949).
• Roxelanasta kertoo ukrainalaisen kirjailijan Pavlo Zahrebelnyin romaani Roksolana (1980).
• Roxelana on aiheena ukrainalaisen säveltäjän Denys Sitšynskyin ooperassa Roksoliana (1908).