Humallahti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Humallahden meriuimala)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Humallahti on Helsinginniemen länsiosassa, Rajasaaren pohjoispuolella sijaitseva merenlahti (kuvan yläosassa)
Pronssikautinen röykkiöhauta Humallahden rantakalliolla
Anna Kattainen Humallahden uimalan kallioilla 1920-luvulla

Humallahti (ruots. Hummelviken) on Seurasaarenselkään kuuluva merenlahti Mäntyniemen itäpuolella Helsingissä. Rajasaari ja sinne johtava Rajasaarenpenger rajaavat lahtea etelästä.

Lahden itärannalla on Humallahdenpuisto ja Kesäranta, joka toimii pääministerin virka-asuntona.

Rantakalliolla Humal­lahden­puistossa, aivan lähellä Paciuksen­kadun ja Seura­saaren­tien risteystä, on yli 3000 vuotta vanha pronssi­kautinen röykkiöhauta, josta on löydetty poltettuja ihmisen luita.[1]

1930-luvulla Humallahden rannalle ajetun täytemaan painosta täytteen viereinen pohjamuta nousi ylöspäin ja toi näkyviin vanhan puisen laivan rungon. Rungon rakenteesta päätellen kyseessä oli sota-alus, mahdollisesti tykkivene.[2]

Humallahti toimi helsinkiläisten uimalana vuodesta 1898 alkaen. Paikalla toimi vuosina 1919–1959 Humallahden uimala, jossa oli hyppytorni ja uimaradat[1] Vuonna 1928 sen läheisyyteen rakennettiin myös Missisippi -niminen kahvila, joka tuhoutui vuonna 1975 tuho­poltossa.[1]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden suomenkielinen nimi Humallahti on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla. Se on mukaelma ruotsin­kielisestä nimestä, joka on esiintynyt kartoissa muodossa Hummelvik jo 1700-luvulla. Nimi johtuu mahdollisesti lahden rannalla villinä kasvaneesta humalakasvista. Eräässä vuonna 1696 laaditussa kartassa nimi kirjoitettiin kuitenkin Kumbeljwiken. Tämän vuoksi on myös mahdollista, että nimi johtuisikin edellä mainitusta muinais­haudasta, josta on voitu käyttää kivi­röykkiötä tarkoittavaa ruotsin kielen sanaa kummel.[3]

  1. a b c Rauniot Humallahden kalliolla, Tarinoiden Helsinki[vanhentunut linkki]
  2. Vanhan sota-auksen runko Humallahdessa. Lujasta rakenteesta päätellen se on ollut tykkivene, Helsingin Sanomat, 30.08.1939, nro 232, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.08.2024
  3. Helsingin kadunnimet, s. 101. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.