Hugo Magnus (Vermandois)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hugo I Magnus tai Hugues Suuri (1057 – 18. lokakuuta 1102) oli Vermandois’n ja Valois’n kreivi, frankkien kuninkaan Henrik I:n ja Kiovan Annan poika sekä kuningas Filip I:n veli.
Ristiretkeilijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1096 alkupuolella Hugo ja hänen veljensä kuningas Filip aloittivat keskustelun ristiretkestä, olivathan Clermontin kirkolliskokouksen uutiset jo ehtineet Pariisiin saakka. Filip itse ei voinut osallistua ristiretkeen, sillä paavi oli julistanut hänet pannaan. Historiallisten tarinoiden mukaan Hugo teki päätöksensä ristiretkeen osallistumisesta 11. helmikuuta 1096 nähdyn kuunpimennyksen vaikutuksesta.
Vuoden 1096 kesällä Hugo otti yhdessä Gedefroy de Buillonin kansan ristiretkiviitan ja heidän johtamansa armeija lähti matkaan Ranskasta Italian kautta itään. He ylittivät Adrianmeren Bysantin keisarikunnan alueella, eli he eivät kulkeneet maateitse muiden ristiretkeläisarmeijoiden tavoin. Hugon sotilaat ylittivät meren Barin kaupungin luona, mutta monet alukset tuhoutuivat myrskyssä ennen pääsyään perille Konstantinopoliin. Kuitenkin Hugo itse ja suuri osa hänen armeijaansa pelastui ja pääsi perille välietappiin. Suuria vaikeuksia syntyi kuitenkin suhteesta Bysantin keisari Aleksios I:seen, joka suhtautui ristiretkeläisiin erittäin varovaisesti.
Varsinaiset taistelut Pyhällä maalla eivät sujuneet Hugolta toivotulla tavalla, ja avun saanti esimerkiksi Bysantista takerteli erittäin pahasti. Antiokian valtauksen jälkeen hänen sanotaan saaneen lisänimensä Magnus (suuri). Kun turkkilaiset yrittivät uudelleen Antiokian valtausta, Hugo jätti taistelun sikseen ja palasi takaisin Ranskaan lupaamaansa velvoitetta täyttämättä. Jerusalemin valloitus vuonna 1099 sai hänet tuntemaan häpeää teoistaan, ja poissaolonsa korvaamiseksi hän lähti uudelleen Palestiinaan. Hän haavoittui Halys-virralla käydyssä taistelussa ja kuoli myöhemmin Tarsoksessa.
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hugo avioitui Vermandois’n ja Valois’n kreivin Herbert IV:n tyttären Adélaiden (n. 1062–1122) kanssa. Hän peri kreivikunnan itselleen langoltaan Eudes I:ltä vuonna 1084. Näin Hugo edustaa hyvin keskiajan hallitsijaperheen nuorempaa poikaa, jonka piti pyrkiä saamaan omat maa-alueet vähintään edullisen naimakaupan myötä ja lisäksi osallistua ristiretkiin maallisen kunnian ja maineen hankkimiseksi. Vermandois’n kreivinä hän perusti tämän kreivikunnan Kapetinkien dynastian.
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avioliitostaan Adélaide de Vermandoisin kanssa Hugolla oli seuraavat lapset:
- Mahaut de Vermandois, eli Maud eli Mathilde, (1080–1130), avioitui vuonna 1090 Neaugencyn Raoul I:n (1068–1113) kanssa.
- Béatrice de Vermandois (1082 – jälkeen 1144), avioitui Gournayn Hugues III:n kanssa.
- Raoul I (1085 – 14. lokakuuta 1152)
- Isabelle de Vermandois eli Elisabeth (1085–1131), avioitui ensin Meulanin kreivin Robert I de Beaumont’n kanssa ja sittemmin uudelleen Surreyn kreivin Guillaume II de Warennen kanssa.
- Constance de Vermandois, (1086–?), avioitui Godefroy de la Ferté-Gaucherin kanssa.
- Agnès de Vermandois (1090–1125), avioitui Boniface de Savonen kanssa.
- Henri de Vermandois (1091–1130), Chaumont en Vexinin herra.
- Simon de Vermandois (1093 – 10. helmikuuta 1148), Noyonin piispa.
- Guillaume (noin 1094 – noin 1096)