HMS P47
| HMS P47 | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | 19. marraskuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 27. heinäkuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 8. lokakuuta 1942 |
| Poistui palveluskäytöstä | joulukuu 1946 |
| Loppuvaihe | romutettu 1952 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
540 t (pinnalla) 730 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 58,22 m |
| Leveys | 4,9 m |
| Syväys | 4,62 m |
| Koneteho |
615 hv (pinnalla) 825 hv (sukelluksissa) |
| Nopeus |
11,25 solmua (pinnalla) 10 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 27 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea, joihin 10 torpedoa 1 × 3" tykki |
HMS P47 oli Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: U-luokka (sukellusvene)
Alus tilattiin Vickers Armstrongilta Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 19. marraskuuta 1941. Alus laskettiin vesille 27. heinäkuuta 1942 ja luovutettiin Alankomaille, jonka laivasto otti aluksen palvelukseen 8. lokakuuta 1942 nimellä Hr. Ms. Dolfijn.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin 23. syyskuuta 1942 Holy Lochissa 3. sukellusvenelaivueeseen, jossa se oli koeajoissa 14. marraskuuta 1942 saakka. Marras-joulukuun 1943 alus oli Maltalla 10. sukellusvenelaivueessa.[1]
Alus lähti 15. marraskuuta 1942 Biskajanlahdelle ensimmäiselle partiomatkalleen. Irlanninmeren läpi etelään alus matkasi HMS Sealionin kanssa ja pimeäntuloon saakka sukellusveneiden suojana oli hävittäjä HMS Scimitar. Dolfijn yritti 26. marraskuuta 1942 tuloksetta upottaa havaitsemansa Saksan laivaston sukellusveneen U-263:n. Alus päätti partiomatkansa 5. joulukuuta Falmouthiin, mistä se palasi Holy Lochiin 8. joulukuuta.[1][2]
Alus lähti 22. joulukuuta Holy Lochista Biskajanlahdelle, josta se siirtyi 6. tammikuuta 1943 Gibraltarille. Alus partioi 13. – 23. tammikuuta Espanjan kaakkoisrannikolla, mistä se palasi Algeriin. Alus liitettiin 23. tammikuuta Algerissa 8. sukellusvenelaivueeseen.
Alus lähti 1. helmikuuta partiomatkalle Korsikan rannikolle. Alus upotti 9. helmikuuta torpedoimalla Italian laivaston Perla-luokan sukellusveneen R. Smg. Malachiten lähellä Cape Spartiventoa[3]. Alus upotti italialaisen rahtialus Eglen, apuvartiolaiva RN V50/Adalian, purjealus Stefano Galleanon ja neljä muuta purjealusta kuten kreikkalaiset Hydrean ja Theoinen sekä kaksi pienehköä saksalaista alusta.[1]
Lisäksi alus vaurioitti italialaisia rahtialuksia Humanitasia ja Sabiaa. Se teki myös tuloksettoman hyökkäyksen saksalaisia kauppa-aluksia Oriaa ja Ledaa (ex- italialainen Leopardi) vastaan. Ledaa vastaan hyökätessään sukellusvene upotti saattajana toimineen Saksan laivaston torpedoveneen TA14 (ex-Italian laivaston Turbine). Sukellusvene torpedoi myös ranskalaisen rahtialuksen hylyn Dalnyn ja hyökkäsi tykillä pienehköä saattuetta vastaan, jolloin sen kansitykillä ammuttiin kuusitoista laukausta osuen kahdesti proomu Vidiin. Hyökkäys kuitenkin keskeytyi hätäsukellukseen.[1]
Joulukuusta 1943 maaliskuuhun 1944 alus oli 1. sukellusvenelaivueessa Beirutissa. Lopulta alus palasi saattueen mukana Britteinsaarille, jossa se siirrettiin Dundeessa telakalle. Euroopan sotatoimien päätyttyä alus sijoitettiin koululaivaksi Amsterdamiin, missä se oli 1947–1952. Alus poistettiin palveluksesta ja palautettiin nimellisesti Britannian kuninkaalliselle laivastolle. Alus kuitenkin romutettiin Alankomaissa toukokuussa 1952.
Päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen päällikköinä olivat[2]:
- luitenant ter zee 1e klasse Henri Max Louis Frédéric Emile van Oostrom Soede 23. syyskuuta 1942 – 25. heinäkuuta 1944
- luitenant ter zee 1e klasse Arie van Altena 25. heinäkuuta – 21. elokuuta 1944
- luitenant ter zee 1e klasse Jean Baptist Maria Joseph Maas 21. elokuuta 1944 – 17. syyskuuta 1945
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Group I | HMS Undine - HMS Unity - HMS Ursula |
|---|---|
| Group II | HMS Umpire - HMS Una - HMS Unbeaten - HMS Undaunted - HMS Union - HMS Unique - HMS Upholder - HMS Upright - HMS Urchin - HMS Urge - HMS Usk - HMS Utmost |
| Group III | HMS Ultimatum - HMS Ultor - HMS Umbra - HMS Unbending - HMS Unbroken - HMS Unison - HMS United - HMS Universal - HMS Unrivalled - HMS Unruffled - HMS Unruly - HMS Unseen - HMS Unshaken - HMS Unsparing - HMS Unswerving - HMS Unfamed - HMS Untiring - HMS Uproar - HMS Upstart - HMS Usurper - HMS Uther - HMS Vandal - HMS Varangian - HMS Varne - HMS Vitality - HMS Vox - HMS P32 - HMS P33 - HMS P36 - HMS P38 - HMS P39 - HMS P41 - HMS P47 - HMS P48 - HMS P52 |
| Edeltäjä: T-luokka – Seuraaja: P611-luokka |