Honkajoki

Honkajoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kankaanpää
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°59′35″N, 022°15′50″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero	099
Hallinnollinen keskus	Honkajoen kirkonkylä
Perustettu	1867
Liitetty	2021
– liitoskunnat	Kankaanpää Honkajoki
– syntynyt kunta	Kankaanpää
Pinta-ala	333,05 km²
– sisävesi	1,8 km²
Väkiluku	1 598 (31.12.2020)
– väestötiheys	5,8 as./km²
Infobox OK

Honkajoki (vuoteen 1952 Hongonjoki) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Satakunnan maakunnassa Pohjois-Satakunnan seutukunnassa. Kunnassa asui 1 598 ihmistä ja sen pinta-ala oli 333,05 km², josta 1,8 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,8 asukasta/km². Honkajoen kunta liittyi osaksi Kankaanpään kaupunkia vuoden 2021 alussa.

Honkajoen vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1952.

Honkajoen kirkko heinäkuussa 2020

Maantiede

Honkajoen naapurikunnat olivat Isojoki, Kankaanpää, Karvia, Kauhajoki ja Siikainen.

Honkajoen merkittävin vesistö on Karvianjoki. Honkajoella ei ole yhtään järveä.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon liittyvä Natura-alue ulottuu myös Honkajoen alueelle. Kunnan muita Natura-kohteita ovat Haapakeitaan alue ja Karvianjoen kosket.

Huidankeidas

Kylät

• Antila
• Honkajoen kirkonkylä
• Katko
• Lauhala
• Paasto
• Vataja
• Pappila
• Mämminmaa
• Pukara
• Perämaa
• Jyllinkoski
• Rynkäinen
• Vahonkylä

Historia

Honkajoen hallinnollinen ero Kankaanpään pitäjästä tapahtui maaliskuussa 1867. Honkajoen varhaisimmasta asutuksesta on todisteena Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka. Alueelta on löydetty asumuksen jäännökset, jotka ovat peräisin niin sanotun Suomusjärven kulttuurin ajoilta noin 7000–4200 eaa. Kota on jälleenrakennettu Museoviraston piirustusten mukaan Jyllin leirikeskuksen läheisyyteen.

Kappalainen Abraham Jaakonpoika oli 1630-luvulla ottanut viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Ikaalisten keskustassa, läheltä silloista kirkkoa. Näistä tiloista muodostettiin sittemmin pappila, ja tässä yhteydessä myös näiden autiotilojen ulkomaat siirtyivät kirkon haltuun. Kaukaisin ulkomaa oli Honkajoella osuus Hienmaan laajoista erämaa-alueista. Tälle maa-alueelle kirkkoherra Abraham Jaakonpoika lähetti torpparin vuonna 1652 sovittuaan asiasta alueen muiden osakkaiden kanssa. Torppa kuitenkin autioitui jossain vaiheessa, mutta myöhemmin 1671 kirkkoherraksi tullut Abraham Ikalensis perusti uuden torpan, nimeltään Jokihonko, nykyisen Honkajoen keskustan alueelle. Nämä pappilan omistamat torpat olivat Honkajoen vakituisen asutuksen alku.

Honkajoen puukirkon on suunnitellut aikanaan kuuluisa jalasjärveläinen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström ja se rakennettiin hänen johdollaan vuosina 1804–1812. Kirkko entistettiin 1960-luvulla.

Honkajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

Kunnanjohtaja oli helmikuun loppuun 2016 Mauno Mäkiranta. Hän ehti toimia virassa määräaikaisena toistakymmentä vuotta. Kesäkuussa 2015 valtuustossa syntyi päätös, että tehtävä laitettiin avoimeen hakuun. Äänestyksessä isojokelainen Ulla Norrbo voitti Mäkirannan.

Vuodenvaihteessa 2021 Honkajoesta tuli osa Kankaanpään kaupunkia. Honkajoen valtuusto hyväksyi toukokuussa 2020 liitossopimuksen äänin 11-5 ja Kankaanpään valtuusto yksimielisesti.

Talous

Honkajoki oli 2010-luvulla ns. kriisikuntien listalla heikon taloustilanteensa takia. Se joutui tekemään kuntaliitoksen Kankaanpään kanssa, sillä ei pärjännyt enää itsenäisesti.

Vuonna 2015 kunnassa oli 731 työpaikkaa. Niistä 28 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 30 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli yli yhdeksän kertaa niin suuri kuin koko maassa keskimäärin (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Honkajoki Oy, Honkajoen Osuuspankki ja Honkasijoitus.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Honkajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			2 559
1985			2 491
1990			2 393
1995			2 320
2000			2 170
2005			2 011
2010			1 878
2015			1 793
2020			1 620
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Honkajoella oli 1 707 asukasta, joista 739 asui taajamassa, 953 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Honkajoen taajama-aste oli 43,7 %. Kunnassa oli vain yksi taajama, Honkajoen kirkonkylä.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Honkajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Honkajoen seurakunta (ent. Hongonjoen seurakunta, liitettiin Kankaanpään seurakuntaan 2019)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Honkajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Palvelut

Honkajoella toimii Hongon koulu ja Honkajoen yhteiskoulu, jossa on samassa rakennuksessa sekä yläkoulu että lukio. Viimeiset kyläkoulut lakkautettiin vuonna 2005. Kunnankirjasto on avoinna neljänä päivänä viikossa Toisen asteen ammatillisia koulutuspalveluita tuottaa Satakunnan Koulutuskuntayhtymä (Sataedu). Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Satakunnan hyvinvointialue ja erikoissairaanhoitopalvelut sekä kehitysvammaisten asuntola- ja laitospalveluita tuottaa Satakunnan Sairaanhoitopiiri.

Tunnettuja honkajokisia

• Seppo Alahonko (s. 1947), everstiluutnantti
• Jouko Enkelnotko (s. 1970), näyttelijä ja laulaja
• Ville Heinola (s. 2001), jääkiekkoilija
• J. V. Kallio (1860–1921), raittiuskirjailija
• Risto Korpela (s. 1949), pankinjohtaja, kauppaneuvos
• Jiri Mäntysalo (s. 2000), Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja

Kulttuuri

Murre

Honkajoen alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Honkajoen murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen pohjoisryhmään, joka on lähellä eteläpohjalaisia murteita.

Ruokakulttuuri

Honkajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja lampaanhöystöperunat.

Katso myös

Honkajoen kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Kankaanpään kaupungin luettelossa.

• Luettelo Kankaanpään julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Honkajoen kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus – Honkajoen avainluvut