Holdridgen elämänvyöhykeluokitus
Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on kasvillisuus- ja ilmastoalueiden jaottelu lämpötilan ja kosteuden mukaan. Kosteuden määrittelyssä otetaan huomioon vuotuinen biolämpötila ja haihdunta. Biolämpötila on nollan ylittävien tuntien lämpötilojen summa jaettuna tuntien määrällä.lähde? Kosteus kuvataan vuotuisen potentiaalisen kokonaishaihdunnan (PET) ja sadannan suhteena. Haihdunta riippuu lämpötilasta. Holdridgen malli antaa oikeita kasvillisuusarvioita lämpötilan ja kosteuden pohjalta esimerkiksi tropiikissa, mutta huonompia napojen lähellä ja valtamerillä. Luokitus on nimetty yhdysvaltalaisen kasvi- ja ilmastotieteilijä Leslie Holdridgen mukaan.
Määrittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holdridgen järjestelmässä oletetaan kasvillisuuden määräytyvän lämpötilan ja kosteuden mukaan säännönmukaisesti.
Määrittelyssä otetaan huomioon
- Biolämpötilan logaritmi, (biolämpötila on kasvukauden lämpösumma jaettuna kasvukauden pituudella)
- Vuotuisen sademäärän logaritmi
- Vuotuisen keskimääräisen potentiaalisen kokonaishaihdunnan suhde vuotuiseen keskisadantaan
Haihduntaan vaikuttavat lämpötila, tuuli ja kosteus.
Holdridgen järjestelmässä oletetaan etteivät kasvit kasva alle 0 asteessa. Jos biolämpötila on alle 0 °C, alueella on jäätä[1], ellei se ole liian kuiva jään muodostumiseen, Vuoden biolämpötila saadaan laskemalla kaikki vuoden nollan ylittävät tuntilämpötilat yhteen ja jakamalla tuntien määrällä. Esimerkiksi alpiinisella tai subpolaarisella vyöhykkeellä lämpötila on 1,5–3 °C, eli kasvit kasvavat, mutta kasvu on ainakin kohtalaisen kituliasta, koska biolämpötila on niin alhainen. Koska yli 30 °C vuosikeskilämpötila on liian kuuma kasveille, sen ylittävät lämpötilat sivuutetaan. Biolämpötila eli voi kulkea joko leveysasteen mukaan tai vuoristossa korkeuden mukaan.lähde?
Arvio biolämpötilalle ulkotropiikissa:lähde?
TkeskiC-0,3*leveysaste-(TkeskiC-24)^2
Holdridgen luokittelu on melko yksinkertainen, ja pohjautuu vähäiseen kokemusperäisen tietoon. silloin se on melkoisen helppo käyttää. Järjestelmää käytetään trooppisessa Amerikassa. Monesti järjestelmä esitetään kaksiulotteisena kolmiona. Kolmiulotteisena pyramidina järjestelmä tuo esille vuorten kasvillisuusvyöhykkeiden alenemisen napoja kohti mentäessä ja lämpötilan laskun kiivettäessä vuoren rinnettä ylös.
Alkujaan Holdridge teki järjestelmän trooppisia ja subtrooppisia alueilta varten. Luokittelu toimii hyvin Välimeren maissa, trooppisella vyöhykkeellä ja boreaalisella vyöhykkeellä, mutta huonommin valtamerillä, kylmällä vyöhykkeellä ja hyvin kosteilla alueilla.
Lämpötilajako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyöhykkeen nimi leveysasteen mukaan, vuorella korkeuden mukaanlähde?
| Vyöhyke | Vuoristossa |
|---|---|
| Polaarinen | Vuoristo |
| Subpolaarinen | Alpiininen |
| Boreaalinen | Subalpiininen |
| Viileänlauhkea | Montaaninen |
| Lämpimänlauhkea | Alamontaaninen |
| Subtrooppinen | Premontaaninen |
| Trooppinen | Trooppinen |
Kosteusjako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimitys | Sademäärä | Haihduntasuhde | Tyypillinen kasvillisuus |
|---|---|---|---|
| Hyperaridi (erittäin kuiva) | 62,6-125 | 32-16 | Aavikko |
| Aridi I (kuiva) I | 125-250 | 16-8 | Pensaikko |
| Aridi II (kuiva) | 250-500 | 8-4 | Piikkimetsä |
| Semiaridi (puolikuiva) | 500-1000 | 4-8 | Erittäin kuiva metsä |
| Subhumidi (alikostea) | 1000-2000 | 2-1 | Kuiva metsä |
| Humidi (kostea) | 2000-4000 | 1-0,5 | Metsä |
| Perhumidi (märkä) | 4000-8000 | 0,5-0,25 | Kostea metsä |
| Superhumidi (hyvin märkä) | >8000 | 0,25-0,125 | Sademetsä |
Korkeus vuorella ja lämpötila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilma kylmenee ylös mennessä noin 10 astetta kilometriä kohti.
Tropiikissa, kun vuoden keskilämpötila on yli 24 °C merenpinnan tasalla
- Trooppinen tasanko (trooppinen) >24 °C, 500–1500 m aavikko, pensaikko, piikkimetsä, erittäin kuiva metsä, kuiva metsä, metsä, kostea metsä, sademetsä
- Premontaaninen (subtrooppinen) 24–18 °C, 1500 m, tämän ja alamontaanin rajalla kuuraraja
- Alamontaaninen, (lämmin lauhkea) 18–12 °C, 1500–2500 m
- Ylämontaaninen (lauhkea) 12–6 °C, kuurarajan yllä?
- Subalpiininen (boreaalinen) 6–3 °C, aavikko, pensaikko, metsä, sademetsä
- Alpiininen (arktinen) 1,5–3 °C, tundra
Mutta subtropiikissa 24–18 °C merenpinnan tasalla
- Alamontaani, 1. kerros sadem 500-1500 lämpötila 16-12
- Montaani 1500-2500 12-6
Luokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Englanninkielinen nimitys |
Suomenkielinen nimitys |
Esim. |
|---|---|---|
| # Polar desert - | polaariaavikko | kylmä napa-alue tai luminen vuoren laki |
| # Subpolar dry tundra - | subpolaarinen kuivatundra | |
| Subpolar moist tundra | subpolaarinen kostea tundra | |
| Subpolar wet tundra | subpolaarinen märkä tundra | |
| Subpolar rain tundra | subpolaarinen sateinen tundra | |
| Boreal desert | boreaalinen aavikko | |
| Boreal dry scrub | boreaalinen kuiva pensaisto | |
| Boreal moist forest | boreaalinen kostea metsä | |
| Boreal wet forest | boreaalinen märkä metsä | |
| Boreal rain forest | boreaalinen sademetsä | |
| Cool temperate desert | viileänlauhkea aavikko | |
| Cool temperate desert scrub | viileänlauhkea pensasaavikko tai pensasaro | |
| Cool temperate steppe | viileänlauhkea aro | |
| Cool temperate moist forest | viileänlauhkea kostea metsä | |
| Cool temperate wet forest | viileänlauhkea märkä metsä | |
| Cool temperate rain forest | viileänlauhkea sademetsä | |
| Warm temperate desert | lämpimänlauhkea aavikko | |
| Warm temperate desert scrub | lämpimänlauhkea pensasaavikko | |
| Warm temperate thorn scrub | lämpimänlauhkea pensaisto | |
| Warm temperate dry forest | lämpimänlauhkea kuivametsä | |
| Warm temperate moist forest | lämpimänlauhkea kostea metsä | |
| Warm temperate wet forest | lämpimänlauhkea märkä metsä | |
| Warm temperate rain forest | lämpimänlauhkea sademetsä | |
| Subtropical desert | subtrooppinen aavikko | |
| Subtropical desert scrub | subtrooppinen pensasaavikko | |
| Subtropical thorn woodland | subtrooppinen pensasmetsä | |
| Subtropical dry forest | sunbtrooppinen kuiva metsä | |
| Subtropical moist forest | subtrooppinen kostea metsä | |
| Subtropical wet forest | subtrooppinen märkä metsä | |
| Subtropical rain forest | subtrooppinen sademetsä | |
| Tropical desert | trooppinen aavikko | |
| Tropical desert scrub | trooppinen pensasaavikko tai pensasaro | |
| Tropical thorn woodland | trooppinen pensasmetsä | |
| Tropical very dry forest | hyvin kuiva trooppinen metsä | |
| Tropical dry forest | kuiva trooppinen metsä | |
| Tropical moist forest | kostea trooppinen metsä | |
| Tropical wet forest | märkä trooppinen metsä | |
| Tropical rain forest | trooppinen sademetsä |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmasto
- Ilmastoluokitus
- Köppenin ilmastoluokitus
- Kasvillisuusvyöhyke
- Biomi
- Haihtuminen
- Kuivuusraja
- Kasvukausi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.runet.edu/~swoodwar/CLASSES/GEOG235/lifezone/holdrdge.html#ratio (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Holdridge life zones of the conterminous United States in relation to ecosystem mapping
- Holdridge's Life Zones (Arkistoitu – Internet Archive), Radford University, Geology class notes.