Hnat Myh’ailytšenko
Hnat Myh’ailytšenko | |
---|---|
Михайличенко Гнат Васильович | |
Hnat Myh’ailytšenko ennen vuotta 1917. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1892 Studenok, Kurskin kuvernementti (nyk. Myropillja, Sumyn alue), Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 21. marraskuuta 1919 Kiova, Ukrainan kansantasavalta |
Ammatti | kirjailija, vallankumouksellinen |
Kirjailija | |
Salanimi | Ihnati Myh’ailytš |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hnat Myh’ailytšenko, salanimi Ihnati Myh’ailytš, (9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1892[1] Studenok, Kurskin kuvernementti (nyk. Myropillja, Sumyn alue) – 21. marraskuuta 1919 Kiova, Ukrainan kansantasavalta) oli ukrainalainen kirjailija, kulttuurin toimija ja vallankumouksellinen.[2]
Myh’ailytšenko pidätettiin 1915 ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön, syynä osallistuminen Ukrainan sosialistisen vallankumouksellisen liikkeen toimintaan. Hän suoritti tuomiosta kaksi vuotta, minkä jälkeen hän palasi Ukrainaan 1917 helmikuun vallankumouksen aikana. Hän kuului borotbisteihin, ja hänestä tuli 1919 Kiovassa uuden kommunistihallinnon koulutuksen kansankomissaari. Kun Anton Denikin eteni Kiovaan, valkoisten joukot ottivat hänet kiinni ja teloittivat hänet.[2] Myh’ailytšenko ja Vasyl Tšumak otettiin kiinni yhtä aikaa talosta, jossa Myh’ailytšenko piileskeli. Heidät ammuttiin samana päivänä.[3]
Myh’ailytšenkon tuotantoon kuuluu symbolistinen ja allegorinen Blakytnyi roman (1921), kertomus ”Istorija odnoho zamahu” (”Kertomus yhdestä salamurhayrityksestä”) sekä Mystetstvossa, Šljahy mystetstvassa ja kahdessa kirjallisessa kalenterissa julkaistuja lyyrisiä, vapaamuotoisia proosaminiatyyrejä. Postuumisti on julkaistu kaksi kokoelmaa.[2] Hän kuului Borotba-ryhmään ja kirjoitti ryhmän julkaisemaan saman nimiseen lehteen.[4]
Kriitikko Volodymyr Korjak ja muu virallinen kirjallisuuskritiikki pitivät Myh’ailytšenkoa ja muita borotbistikirjailijoita ”ensimmäisenä rohkeiden aaltona”, millä tarkoitettiin Ukrainan neuvostokirjallisuuden perustajia. Heidät kuitenkin julistettiin 1930-luvulla vastavallankumouksellisiksi ja heidän tuotantonsa kiellettiin. Myh’ailytšenkon maine puhdistettiin 1987.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirkkokirja - muistiinpano syntymästä ja kasteesta. (ru) ukr. (Запис № 87(ч) про народження 27 вересня (ст. ст.) 1892 р. та хрещення українського письменника Гната Васильовича Михайличенка // Державний архів Сумської області. Ф. 1186. Оп. 2. Спр. 36. Арк. 127зв–128.).
- ↑ a b c d Ivan Koshelivets: Mykhailychenko, Hnat Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Hnat Mykhailychenko, a gifted Ukrainian writer, was shot eighty years ago day.kyiv.ua. 30.11.1999. Viitattu 14.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Borotba Internet Encyclopedia of Ukraine. 1984. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hnat Myh’ailytšenko Wikimedia Commonsissa