Hietalituruoho
| Hietalituruoho | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Lituruohot Arabidopsis |
| Laji: | arenosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arabidopsis arenosa |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Hietalituruoho eli hietapitkäpalko (Arabidopsis arenosa, aiemmin Cardaminopsis arenosa) on yksi-, kaksi- tai harvoin monivuotinen ristikukkaiskasvilaji. Lajin suomenkielinen nimi on muuttunut nykyiseksi 2010-luvun lopussa, kun laji on siirretty hietapitkäpaloista lituruohoihin sukujen yhdistämisen seurauksena.
Hietalituruoho kasvaa alun perin Keski- ja Itä-Euroopassa.[1]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvi muistuttaa lähilajeistaan erityisesti samaan sukuun kuuluvaa ruotsinlituruohoa (ruotsinpitkäpalkoa). Hietalituruoholla kukat ovat hieman suuremmat kuin ruotsinlituruoholla ja ruusukelehdet liuskaisemmat.[2]
Hietalituruoho kasvaa 15–30 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty, haarova, alaosasta karvainen, monesti sinipunainen. Kasvi on usein monivartinen. Ruusukelehdet ovat parijakoisia tai -osaisia ja niissä on iso päätöliuska. Ruusukelehdet ovat karvaisia. Varsilehdet ovat isohampaisia, ylimmät voivat olla lähes hampaattomia.
Kukinto on tukilehdetön terttu. Kukat ovat kaksineuvoisia, verho- ja terälehtiä on neljä kappaletta. Terälehdet (5–8 millimetriä) ovat leveitä, valkoisia tai punertavia, verholehtiä pidempiä. Heteitä on kuusi (neljä pitkää ja kaksi lyhyttä). Sikiäin on kaksilokeroinen, kehänpäällinen. Hedelmänä on monisiemeninen litu. Lidut (2–4 cm) ovat hieman käyriä, 4–5 kertaa lituperän pituisia.[3][2]
Hietalituruoho Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa hietalituruoho kasvaa uustulokkaana, joka on yleisempi maan pohjoisosassa, niukempi maan eteläosassa. Sen kasvupaikkoja ovat etenkin liikennealueet, kuten rautatiet, satamat ja tienvarret. Sitä esiintyy runsaimmin Oulu–Tornio–Rovaniemi -välillä.[2][4] Laji levisi Pohjois-Suomeen erityisesti saksalaisena sotatulokkaana toisen maailmansodan aikana. Hietalituruoho on nimetty Oulun kaupungin nimikkokasviksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Euro+Med PlantBase – the information resource for Euro-Mediterranean plant diversity. (levinneisyyskartta) (englanniksi) Viitattu 10.9.2017.
- ↑ a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Hietalituruoho (Arabidopsis arenosa)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Hietalituruoho Arabidopsis arenosa) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
- ↑ Oulun kaupunki: Tietoa Oulusta, Oulun nimikkokasvi.