Faros (saari)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Heptastadion)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Faros
Φάρος
Faroksen saari merkittynä antiikin Aleksandrian karttaan (kaupungin luoteisosassa).
Faroksen saari merkittynä antiikin Aleksandrian karttaan (kaupungin luoteisosassa).

Faros
Koordinaatit 31°12′14″N, 29°52′17″E
Merialue Välimeri
Valtio
Valtio Egypti
Kuvernoraatti Al-Iskandariyya
Kaupunki Aleksandria

Faros (m.kreik. Φάρος, lat. Pharos, Pharus) oli antiikin aikainen saari Aleksandrian sataman edustalla Egyptissä. Se oli yhdistetty mantereeseen kannaksella, jonka nimi oli Heptastadion (m.kreik. Ἑπταστάδιον, lat. Heptastadium). Saarella sijaitsi Faroksen majakka.[1][2][3][4][5]

Faros oli pitkä ja kapea saari, joka sijaitsi noin 1,5 kilometrin päässä Egyptin rannikon edustalla.[1] Se oli kalkkikivikallion kohoama, pala kiinteämpää maata alueella, jossa maaperä on muutoin paljolti hiekkaa ja Niilin tuomaa lietettä.[2]

Homeros on ensimmäinen, joka mainitsee Faroksen Odysseiassaan.[6][2] Hän kuvaa sen sijainneen päivämatkan päässä ”Egyptistä”, mikä on aiheuttanut usein päänvaivaa. Hänen täytyy tarkoittaa etäisyyttä Niilin suuhaaroihin, joista läntisin eli Kanopoksen suuhaara sijaitsi noin 55 kilometriä itään.[1]

Ennallistus Faroksen majakasta.

Saaren mantereeseen yhdistänyt kannas tunnettiin sen pituuden mukaan nimellä Heptastadion (”Seitsemän stadionia” = n. 1,5 km). Kannaksen kummassakin päässä oli aukko, josta laivat saattoivat kulkea, ja niiden yli kulki nostosillat. Saaren ja Heptastadionin kummallekin puolelle jäi satamalahti, itäpuolelle Suuri satama ja länsipuolelle Eunostoksen satama. Faroksen majakka sijaitsi saaren koilliskärjessä vastapäätä Suuren sataman lahden itäpuolen aallonmurtajan päätä, joka sijaitsi Lokhiaksen niemen kärjessä ja tunnettiin nimellä Farillon.[1]

Ajan kuluessa kannas on leventynyt liettymisen seurauksena, ja saari on kasvanut täysin kiinni mantereeseen. Merkittävä osa nyky-Aleksandriasta, erityisesti Ras at Tinin kaupunginosa, sijaitsee saarella ja entisen Heptastadionin paikalla.[1]

Faroksen sanottiin kreikkalaisessa mytologiassa saaneen nimensä Menelaoksen perämiehestä, joka kuoli siellä käärmeenpuremaan paluumatkalla Troijan sodasta. Toisen kertomuksen mukaan Menelaos, joka oli tuomassa Helenaa Troijasta, kohtasi paikalla vanhan miehen ja kysyi tältä kenelle saari kuuluu. Mies vastasi ”faaraolle”, ja Menelaos tulkitsi tämän väärin niin, että saaren nimi olisi Faros. Kolmannen myyttiversion mukaan Helena kävi paikalla jo kymmenen vuotta aiemmin Pariksen kanssa heidän matkallaan Spartasta Troijaan. Tuolloin saarella oli kuitenkin vain hylkeitä.[2]

Egyptin faaraodynastioiden aikana Faroksen saarella asui kalastajia. Paikasta tuli merkittävä hellenistisellä kaudella Aleksandrian perustamisen myötä. Aleksanteri Suuri, joka tutki rannikkoa vallattuaan Egyptin vuonna 332 eaa., havaitsi, että saari muodostaisi hyvän aallonmurtajan hänen suunnittelemalleen uudelle suurkaupungille, jos se yhdistettäisiin mantereeseen kannaksella. Näin kaupunki sijoitettiin kyseiselle paikalle, koko Egyptin pohjoisrannikon parhaalle luonnonsatamapaikalle, ja saaren ja mantereen välille rakennettiin Heptastadion.[1][1][7]

Faroksen majakan rakentaminen alkoi Ptolemaios I:n aikana ja se valmistui tämän seuraajan Ptolemaios II:n aikana.[1] Faroksella sijaitsi myös lukuisia temppeleitä. Huomattavin niistä oli omistettu Hefaistokselle. Se sijaitsi Heptastadionin pohjoispäässä.[1] Usein on tulkittu, että saarella olisi ollut myös Isis Farian temppeli, mutta tämä on kyseenalaistettu, ja ajatus saattaa olla peräisin lähinnä kyseisestä jumalattaren epiteetistä.[8]

Myöhempinä aikoina Heptastadionilla kulki talojen reunustama katu, ja myös Faros itsessään muuttui Aleksandrian kaupunginosaksi. Eniten asutusta oli saaren etelälaidalla.[1] Vielä kauan sen jälkeenkin kun Faros oli yhdistetty mantereeseen siitä puhuttiin kuitenkin edelleen saarena.[1][9] Saaren asukkaasta käytettiin etnonyymiä Farios (Φάριος).[1]

Faroksella asui ilmeisesti paljon juutalaisia, samoin kuin Aleksandriassa ja Niilin suiston kaupungeissa muutoinkin. Myös Septuagintan kääntäjien sanotaan asuneen siellä työnsä aikana.[1][10] Julius Caesar perusti saarelle colonian, ei ehkä niinkään asuttaakseen sitä kuin asettaakseen strategisesti merkittävälle paikalle varuskunnan.[1][11]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Pharos (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d Clayton, Peter A. & Price, Martin: The Seven Wonders of the Ancient World, s. 138. Psychology Press, 1989. ISBN 9780415050364 Teoksen verkkoversio.
  3. Pharos Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
  4. Pharos (Egypt) 156 Ras at Tin - Φάρος ToposText. Viitattu 19.10.2020.
  5. Strabon: Geografika 17.1.6 (kreik.) (engl. käännös).
  6. Homeros: Odysseia 4.354–358.
  7. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Aleksanteri 26.3-10.
  8. Bricault, Laurent: Isis Pelagia: Images, Names and Cults of a Goddess of the Seas, s. 161. (Religions in the Graeco-Roman World) Brill, 2019. ISBN 9789004413900 Teoksen verkkoversio.
  9. Aelianus: De natura Animalium 9.21; Joannes Zonaras: Epitome histotion (Epitome historiarum) 4.10.
  10. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 12.2.13.
  11. Julius Caesar: Commentarii de Bello Civili 3.112.