Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys (lyh. HKY) on vuonna 1869 perustettu Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys. Se on myös Suomen suurimpia ja varakkaimpia ammattiosastoja.[1] Yhdistyksellä on nykyään jäseniä noin 3 800 (2013),[2] mutta vielä 2000-luvun alussa jäsenmäärä oli noin 6 500. HKY:n merkittävin omaisuus on Kruununhaan Kirjatyöntekijänkadulla sijaitseva Kirjan talo, joka on vuonna 1935 valmistunut, talkootyönä rakennettu seitsenkerroksinen funkistalo.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustettiin 25. huhtikuuta 1869 nimellä Helsingin Kirjaltajien Lukuyhdistys (Typografernas Läseförening). Sen perustajina toimi joukko helsinkiläisten kirjapainojen työtekijöitä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kirjapainonomistaja ja kirjankustantaja Claes Theodor Sederholm, joka myös laati yhdistyksen säännöt. Yhdistys ei alun perin kuulunut vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen, vaan se toimi wrightiläisyyden hengessä yhteistyössä työnantajien kanssa. HKY:n toiminta käsitti aluksi muun muassa raittiusaatetta sekä erilaisia jäsenten illanviettoja ja muita sosiaalisia tapahtumia. Juhliin osallistui tavallisten työntekijöiden sijasta lähinnä kirjapainojen omistajia sekä faktoreita ja sanomalehtimiehiä.[3] Lukuyhdistyksen kunniajäseneksi kutsuttiin Sakari Topelius.[1]
Yhdistys kuitenkin radikalisoitui nopeasti ja jo vuonna 1871 sen jäseninä olleet latojat menivät viisi päivää kestäneeseen lakkoon, toimitettuaan sitä ennen kuuden kirjapainon omistajille pyynnön urakkapalkkojen nostamisesta. Neuvotteluissa ei syntynyt sopua, mutta lakon jälkeen latojat saivat vaatimuksensa läpi. Helsingin latojien lakko oli Suomen ensimmäinen ammattiyhdistyksen järjestämä työtaistelu. Vuonna 1885 Lukuyhdistys muutti nimensä nykyiseen muotoon ja ryhtyi selkeämmin toimimaan perinteisen ammattiyhdistystoiminnan tavoin ajaen parannuksia jäsentensä työoloihin. Valtakunnallinen Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto perustettiin 1894, jonka vastavoimaksi syntyi vuonna 1900 työnantajien järjestö Suomen Kirjanpainajayhdistys.[3] HKY oli myös Suomen ensimmäinen vappua viettänyt työväenyhdistys. Se järjesti vappujuhlan vuonna 1890, eli samana vappuna, jonka sosialistisen Toinen internationaali oli julistanut ensimmäiseksi kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.[4]
Vuonna 1922 HKY osti Helsingin Kruununhaasta Siltavuorenkadun varrelta vanhan kaksikerroksisen puutalon toimitalokseen ja rakennutti sen yhteyteen juhlasalin.[5] Jäseniä yhdistyksellä oli tuolloin noin 1 400. 1930-luvulle tultaessa jäsenmäärä oli kasvanut jo kolmeentuhanteen, ja vanhan puutalon paikalle päätettiin rakentaa nykyinen Kirjan talo. Siltavuorenkadun nimi muutettiin yhdistyksen mukaan Kirjatyötekijänkaduksi vuonna 1945.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maan vanhimmalla ammattiosastolla oma kivitalo ja paljon toimintaa 5.2.2003. Palkkatyöläinen. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ Toimintakertomus 2013[vanhentunut linkki] Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ a b c Helsingin kirjaltajat avasivat tien ay-liikkeelle 14.1.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 5.9.2014. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ Kirjan talo Helsingin Kruununhaassa on suomalaisen kulttuurin keskus Puolilehti.fi. Arkistoitu 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.