Myrkkyliskot
| Myrkkyliskot | |
|---|---|
 Gilalisko (Heloderma suspectum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Liskot Sauria |
| Heimo: |
Myrkkyliskot Helodermatidae Gray, 1837 |
| Katso myös | |
Myrkkyliskot (Helodermatidae) on liskoheimo, johon kuuluu vain yksi suku ja kaksi lajia, gilalisko ja skorpionilisko. Ne ovat komodonvaraanin lisäksi maailman ainoita myrkyllisiä liskoja.
Myrkkyliskot ovat hidasliikkeisiä, muodoltaan raskasrakenteisia ja paksuhäntäisiä. Ne osaavat kiivetä ja viettävät aikaansa paljon myös maan alla. Myrkkyliskojen myrkky on erittäin vahvaa ja sitä erittävät myrkkyrauhaset ovat alaleuassa, toisin kuin esimerkiksi käärmeillä. Lyhyet hampaat ovat uurteisia, mutta myrkky ei erity niiden päästä vaan hiukan kauempaa. Tämän vuoksi liskon täytyy pidellä saalistaan hetki, jotta myrkkyä ehtisi valua haavaan. Tämän mahdollistavat liskon vahvat leuat. Saalis kuolee hengityskeskusten halvaantumiseen, koska myrkky on neurotoksista (kuten esimerkiksi kobrilla. Myrkky voi tappaa lapsen tai vanhuksen ja terveelläkin ihmisellä kestää pitkään toipua sen puremasta, kaiken lisäksi käteen juuttunutta liskoa on lähes mahdoton saada käsin irti.
Myrkkyliskot syövät etenkin jyrsijöitä ja liskoja. Sen lisäksi ne ryöväävät lintujen ja matelijoiden pesiä. Ne pystyvät hyvin paastoamaan useita kuukausia. Myrkkyliskot elävät aavikoilla ja muilla kuivilla mailla Yhdysvaltain lounaisosista Meksikoon ja Guatemalaan.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gilalisko (Heloderma suspectum)
- Skorpionilisko (Heloderma horridum)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. WSOY, 1980. ISBN 951-0-08250-3