Helmiveneet
| Helmiveneet | |
|---|---|
 Nautilus pompilius |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Pääjalkaiset Cephalopoda |
| Alaluokka: |
Helmiveneet Nautiloidea Agassiz, 1847[1] |
| Lahkot | |
| Katso myös | |
Helmiveneet (Nautiloidea) ovat kuorellisia, merissä eläviä pääjalkaisten luokkaan luettavia nilviäisiä. Helmiveneet olivat varhaisimpia pääjalkaisia ja niiden valtakausi oli jo paleotsooisella maailmankaudella 400–500 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ne olivat merten hallitsevia petoja. Noin 2 500 lajia tunnetaan fossiileista. Kaikkien muiden pääjalkaisten katsotaan kehittyneen varhaisista helmiveneistä noin 400 miljoonaa vuotta sitten.
Nykyiset lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin eläviä helmiveneitä tunnetaan vain kuusi lajia, kaikki Nautilida-lahkon Nautilidae-heimon kahdessa suvussa: Allonautilus ja Nautilus.[2] Nämä lajit ovat noin 20 senttimetriä pitkiä ja elävät trooppisissa merissä. Ne viettävät suuren osan ajastaan yli sadan metrin syvyydessä ja niitä on löydetty usein 500–700 metrin syvyyksistä. Samojen sukujen helmiveneitä tunnetaan eoseenikauden fossiileina.
- Allonautilus perforatus
- Allonautilus scrobiculatus
- Nautilus belauensis
- Nautilus macromphalus
- Nautilus pompilius
- Nautilus stenomphalus
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisillä helmiveneillä on spiraalimainen kuori, jonka väliseinät (septat) jakavat erillisiin lokeroihin. Alkeellisten helmiveneiden kuori oli kuitenkin suora, kartiomainen ja monenlaisia muotoja esiintyi helmiveneiden valta-aikoina.[2][3]
Helmiveneen kuoren sisällä kammiosta toiseen ja väliseinissä olevien reikien kautta kulkee yhtenäinen kudosrihma. Se säätelee eri kammioissa olevan veden ja ilman määrää ja helmiveneen kelluvuutta.[3]
.jpg)
Helmiveneellä on kaksi silmää ja samanlaisia lonkeroita kuin muillakin pääjalkaisilla. Lonkeroita voi olla jopa 90 kappaletta, eikä niissä ole imukuppeja. Helmiveneen silmissä ei ole linssiä, ja on arveltu, että se näkee ympäristön mustavalkoisena ja epäselvänä.[3]
Helmiveneiden aivot eivät ole kovin kehittyneet verrattuna muihin pääjalkaisiin, vaan niillä on aivojen tilalla ns. aivosolmukkeet, joiden sijainti on silmien takana.[3]
Helmivene hengittää kahdella kidusparilla.[3] Helmiveneen sydän sijaitsee sen vaippaontelon takana. Sydän pumppaa helmiveneen tarvitseman veren sen alkeelliseen verenkiertoon.
Uhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmiveneen kuori on haluttu matkamuisto ja monet etupäässä köyhät helmiveneiden levinneisyysalueella elävät kalastajat tienaavat lisäansioita pyydystämällä ja myymällä helmiveneitä. Pyydystäminen on kuitenkin fyysisesti raskasta, sillä helmiveneet voivat painaa jopa kaksi kiloa. Tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat vastanneet helmiveneiden pyydystämiseen nostamalla helmiveneitä jopa kolmensadan metrin syvyydestä ja tutkituttamalla sekä merkitsemällä näitä.[3]selvennä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nautiloidea WoRMS
- ↑ a b Eden P: Nautiloids: the first cephalopods
- ↑ a b c d e f Lars Thomas: Kuori ei suojaa ihmiseltä. Tieteen kuvalehti, 2010, nro 6, s. 32–37. Stibo Graphic A/S, Tanska: Hens Henneberg. ISSN 0903-5583 Suomi