Helios Airwaysin lento 522

Helios Airwaysin lento 522
Tietokoneella luotu kuva onnettomuuskoneesta Kreikan ilmavoimien F-16-koneiden tarkastettavana.
Yhteenveto
Päivämäärä	14. elokuuta 2005
Onnettomuustyyppi	matkustamon paineen häviäminen johti lentäjien hypoksiaan ja sitä kautta polttoaineen loppumiseen ja maahansyöksyyn
Tapahtumapaikka	Grammatikó, Marathónas, Ateena, Kreikka
Lähtöpaikka	Lárnakan kansainvälinen lentoasema
Välilaskupaikka	Ateenan kansainvälinen lentoasema
Määränpää	Ruzyněn kansainvälinen lentoasema
Kuolleita	121
Eloonjääneitä	0
Lentokone
Konetyyppi	Boeing 737-31S
Lentoyhtiö	Helios Airways
Rekisteritunnus	5B-DBY
Matkustajia	116
Miehistöä	5
Infobox OK

Helios Airwaysin lento 522 oli kyproslaisen Helios Airwaysin matkustajakone Boeing 737-31S:n lento, joka törmäsi 14. elokuuta 2005 kello 12.04 vuoreen Ateenan pohjoispuolelle matkallaan Kyprokselta Kreikkaan.

Kaikki 121 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat. Kreikan TV-uutisten julkistamien, Kreikan ilmavoimien tekemään tarkastuslentoon perustuvien tietojen mukaan matkustajakoneen ollessa vielä ilmassa sen lentäjät ja matkustajat olivat tajuttomia. Koneen stuertti, jolla oli kannettava happilaite ja joka oli vasta aloittanut lentotunnit, yritti ilmeisesti ohjata konetta osaamatta kuitenkaan kytkeä autopilottia pois päältä. Autopilotin poiskytkeminen saattoi epäonnistua myös siksi, että happivajeessa aivot toimivat ikään kuin henkilö olisi alkoholin vaikutuksen alaisena. Stuertti ei myöskään osannut käyttää koneen radiota saadakseen apua. Kone oli kiertänyt kehää kolme tuntia, minkä jälkeen polttoaine loppui ja moottorit sammuivat. Tämä tapahtui juuri, kun näytti siltä, että stuertti onnistuisi saamaan koneen ohjaukseensa.

Turman syyksi varmistui se, että koneen automaattinen paineistusjärjestelmä oli jätetty manuaalitilaan edellisen huollon yhteydessä. Myös pienet yksittäiset tekijät vaikuttivat turmaan: mm. lentäjien virhearviointi varoitusäänestä voidaan lukea osasyyksi onnettomuuteen. Lentäjät näet tulkitsivat varoitusäänen johtuvan ylikuumenemisesta, vaikka todellisuudessa se varoitti paineen alenemisesta. Jos lentäjät olisivat ymmärtäneet paineen alenevan, he olisivat voineet laskea koneen noin 3 000 metrin lentokorkeuteen, jossa paineistusjärjestelmää ei tarvita, tai he olisivat voineet yksinkertaisesti panna automaattisen paineistusjärjestelmän päälle. Paineistuksen menettäneenäkin koneella voi lentää, mutta happinaamarit pitää ottaa heti käyttöön, koska ilmanpaineen pudotessa tajuttomuus uhkaa nopeasti. Helioksen turmakoneen tajuttomilla lentäjillä oli happinaamarit myös päällä, mutta varahappijärjestelmä toimii vain rajallisen ajan. Matkustajilla varahappijärjestelmä toimii vain noin 15 minuuttia. Koneen stuertti, jonka ei alun perin pitänyt olla lennolla (vaan joka oli mukana tyttöystänsä vuoksi), oli entinen erikoisjoukkojen sotilas. Hän käytti matkustajien happivaroja edetessään koneen peräosasta etuosaan, ja tämän jälkeen hän käytti kannettavaa happilaitetta. Stuertilla ei ollut kokemusta kyseisestä konetyypistä.

Kone oli lentänyt vielä noin 1,5 tuntia happinaamarien putoamisen jälkeen. Matkustajat eivät olleet aivokuolleita turman hetkellä, vaan he olisivat selvinneet tutkimusten mukaan hengissä, mikäli kone olisi saatu turvallisesti alas. Myös koneen lämmitysjärjestelmä oli romahtanut, koska ikkunoissa oli kuuraa. Matkalentokorkeudessa vallitsi -55 °C:n pakkanen.

Onnettomuuden jälkeen Helios Airways lopetti vapaaehtoisesti toimintansa. Turmakone oli valmistunut vuonna 1997. Uhrien omaiset vaativat Boeing-yhtiöltä 76 miljoonan euron korvauksia, asia on käsittelyssä edelleen.

Kanadalainen televisiosarja Lentoturmatutkinta teki kyseisestä onnettomuudesta jakson nimeltä "Ghost Plane".

Helios Airwaysin lennon 522 reitti onnettomuuspäivänä.